Kesän levätilanteen seuranta on alkanut

Myös Tarkka-satelliitin kartoissa ei leväsamentumia ole havaittavissa Kaakkois-Suomenkaan alueella. Sinilevien määrä vesistöissä lisääntyy juhannuksen tienoilla, kun vedet vähitellen lämpenevät. Rantavedessä saattaa esiintyä tähän aikaan männyn kellertävää siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä.

Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Pintaveden lämpötila oli järvillä 13 asteesta jopa 17 asteeseen.

Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla ja jatkuu elo-syyskuulle. Kyse on pitkään jatkuneesta kesäajan seurannasta. Valtakunnallinen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

SYKE arvioi kesän sinileväriskit

SYKEn valtakunnallinen levätiedote julkaistiin. Näin erikoistutkija Kristiina Vuorio kertoo SYKEn juuri ilmestyneessä tiedotteessa ennustamisen vaikeudesta:

”Sinileväkukintoja esiintyy tyypillisesti rehevissä vesissä, joissa sinileville käyttökelpoista fosforiravinnetta on runsaasti tarjolla. Lämmin vesi kiihdyttää sinilevien kasvua. Sinileväkukintoja esiintyykin eniten parhaimpaan kesäloma-aikaan heinä-elokuussa. Lämpötilan lisäksi moni muu tekijä vaikuttaa sinileviäkukintojen syntyyn. Pintakukintoja esiintyy eniten tyynellä säällä. Voimakas tai pitkäkestoinen samasta suunnasta puhaltava tuuli voi kuljettaa sinilevää tuulen suunnassa rannoille ja lahtien poukamiin. Sinileväkukintojen riskiä yksittäisellä järvellä on vaikea arvioida etukäteen."

Sinileväkukintoja ei ole havaittu Suomen läheisillä merialueillakaan. Tilanne on alkukesälle tyypillinen, sillä sinilevien määrä merialueillamme lisääntyy tavallisesti vasta heinäkuussa veden lämpenemisen myötä. Laajojen sinileväesiintymien kehittyminen vaatii ainakin parin viikon suotuisat lämpötila-, tuuli- ja valo-olosuhteet.

Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista

SYKEssä seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät haittaa satelliittihavainnointia.

Levätilanteen ennustaminen sisävesille haasteellista

Ennusteiden laatiminen sisävesille on paikallisten olojen ja järvityyppien moninaisuuden takia hankalaa. Tyypillisesti ensimmäiset havainnot sinilevistä on tehty juhannusviikolla. Paikalliset ravinneolot ja kesän sää kuitenkin vaikuttavat paljon tilanteen kehittymiseen. Tyyni ja lämmin sää edesauttaa sinilevälauttojen syntymistä.

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson havaintopaikoilla syyskuun alkuun asti. Vakiohavaintopaikkoja on 19, joilta pyritään saamaan tiedot viikoittain. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tiedottaa levätilanteesta säännöllisesti. Suomen ympäristökeskus (SYKE) laatii koko Suomea koskevan katsauksen ja tiedotteen viikoittain.

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle, sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi

Vesitilanne Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueella

Vuoksen vesistössä useimpien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun. Kevät on ollut vähäsateinen, mutta nyt ennusteissa luvataan sateisempaa säätä. Maaperä on kuitenkin ehtinyt jo kuivua, eikä sateen ennusteta lisäävän jokien vedenkorkeuksia merkittävästi.

Saimaan ennustetaan nousevan hieman keskimääräistä suurempaan tulvahuippuun kesä-heinäkuun vaihteessa. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy koko kesän ns. normaalivyöhykkeen sisällä, mikäli kesästä ei tule poikkeuksellisen sateinen.

Kymijoen vesistössä useimpien järvien vedenpinnat ovat kääntyneet tai vähitellen kääntymässä laskuun. Alueen suurin järvi Päijänne jatkanee nousuaan kesäkuun lopulle saakka. Talven runsaan lumimäärän takia alkukesällä vedet ovat tänä vuonna useimmissa järvissä korkealla.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeus saavuttanee huippunsa kesäkuun loppupuolella. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta.

Vuohijärven hiukan keskimääräistä alempana oleva vedenkorkeus on nousussa.