Helsingin yliopisto

Keski-iässä lisääntynyt liikunta parantaa työkykyä

Jaa

Tuore kysely- ja rekisteritietoja yhdistelevä väitöstutkimus osoittaa, että keski-iässä tai sen jälkeen lisääntynyt liikuntaharrastaminen vähentää pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiä.

Suurin osa suomalaisista työikäisistä ei liiku terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Lisäksi liikunta-aktiivisuus vähenee iän myötä, vaikka tiedetään, että vähäinen liikunta-aktiivisuus on merkittävä kroonisten sairauksien ja toimintakyvyn alenemisen riskitekijä.

VTM Ansku Holstila tarkastelee tuoreessa väitöstutkimuksessaan liikunta-aktiivisuuden muutosten yhteyksiä tulevaan toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin yli 40-vuotiaiden keskuudessa.

Tulosten mukaan lisääntynyt liikunta-aktiivisuus on yhteydessä parempaan tulevaan fyysiseen toimintakykyyn ja vähentynyt liikunta-aktiivisuus huonompaan.

Tutkimus toteutettiin Helsingin kaupungin 40–60-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa vuosina 2000–2002 ja seurantakyselyt tehtiin vuosina 2007 ja 2012.

Peruskyselyyn vastasi 8960 kaupungin työntekijää, joista 6606 antoi luvan myös rekisteritietojensa käyttöön. Tutkimuksessa hyödynnettiin Kelan sairauspoissaolorekisterin tietoja vähintään kymmenen työpäivää kestäneistä sairauspoissaoloista ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterin tietoja työkyvyttömyyseläkkeistä.

Tietoja yhdistelemällä selvisi, että lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä pienempään sairauspoissaolojen riskiin. Lisäksi liikunta-aktiivisuuden lisääminen vähäisestä tai kohtuullisesta rasittavaan oli yhteydessä pienempään työkyvyttömyyseläkkeiden riskiin.

– Tulosten perusteella keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä kannattaa työpaikoilla kannustaa lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan. Terveitä työntekijöitä voi kannustaa myös rasittavan liikunnan harrastamiseen. Lisäksi on tärkeää huolehtia liikunta-aktiivisuuden ylläpidosta eläköitymistä seuraavina vuosina, Holstila toteaa.

Fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä tuki- ja liikuntaelinsyihin ja mielenterveyssyihin perustuvia sairauspoissaoloja tarkasteltiin Holstilan tutkimuksessa erikseen.

Tulosten mukaan yhteydet liikunta-aktiivisuuden muutosten ja psyykkisen toimintakyvyn välillä olivat vähäisempiä kuin fyysisen toimintakyvyn kohdalla. Myös liikunnan rasittavuudella oli vähemmän merkitystä psyykkiseen toimintakykyyn ja mielenterveyssyihin perustuviin sairaspoissaoloihin verrattuna fyysiseen toimintakykyyn ja tuki- ja liikuntaelinpoissaloihin.

Holstilan tutkimus on osa Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla tehtävää Helsinki Health Study -tutkimusta.

VTM Ansku Holstila väittelee 11.8.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Changes in leisure-time physical activity, functioning, work disability and retirement - a follow-up study among employees". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Auditorio 107.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Ansku Holstila, ansku.holstila@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja13.12.2017 09:55Tiedote

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme