– Kuka tahansa meistä voi kohdata yllättäviä elämänmuutoksia, kuten sairastuminen, työttömyys tai läheisen menettäminen. Syntyy turvattomuuden tunnetta, huolta raha-asioista, asumisesta, läheisistä tai omasta pärjäämisestä. Ongelmat kasautuvat ja niistä selviytyminen tuntuu mahdottomalta. Nämä ovat tilanteita, joihin voi hakea apua aikuissosiaalityöstä, sanoo yliopistonopettaja Sirpa Karjalainen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukselta.

Aikuissosiaalityön kehittämistä ja vaikutusten tutkimusta on tehty TASOS taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus- hankkeen sekä AIKUMETOD-tutkimuksen yhteistyönä. Molempia hankkeita koordinoi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Teemoina ovat olleet voimavaralähtöinen asiakastyö, taloussosiaalityö, yhteisölliset ja luontolähtöiset sekä verkostotyön menetelmät, joista on tehty mallinnukset käytännön työssä hyödynnettäväksi. 

Ulos toimistosta luontoon ja kylätalolle

Voimavaralähtöisessä asiakastyössä painottuvat vahvuudet ja yksittäisten ongelmien ratkomisen sijaan elämän kokonaistilanteen huomioiminen ja suunnitelmallinen työskentely yhdessä asiakkaan kanssa.

– Vaikka asiakkaan elämäntilanne voi olla vaikea, niin ratkaisuja lähdetään etsimään yhdessä tunnistamalla tietoisesti asiakkaan voimavaroja. Asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti voimavarojen ja vahvuuksien kautta sivuuttamatta ongelmia. Tavoitteita pohditaan yhdessä suunnitelmallisesti pala kerrallaan pyrkien kauaskantoisempiin ratkaisuihin, toteaaväitöskirjatutkija Tuija Kuorikoski.

Asiakkaiden omat voimavarat pääsevät erityisesti vahvistumaan, kun sosiaalityötä toteutetaan muulla tavoin kuin yksilötyönä toimistolla. Luontolähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan luonnossa tehtävää toimintaa ja yhteisöllisillä menetelmillä tarkoitetaan vaikkapa kylätalolla, asukaskahvilassa tai ryhmässä tapahtuvaa toimintaa. Näissä yksinäisyyden kokemus voi lieventyä ja elämään voi tulla uudenlaista mielekkyyttä.

–Luontolähtöiset menetelmät ovat saaneet jalansijaa aikuissosiaalityössä etenkin sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa Keski-Pohjanmaalla. Esimerkkejä toiminnastamme ovat yhteinen kasvimaan hoito, eläinten hoito ja huolenpito sekä yhteiset luontoretket, kertoo hyvinvointialue Soiten aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Carita Kupila.

– Yhdessä tekeminen muuttaa myönteisellä tavalla asiakkaiden ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta tasavertaisemmaksi ja mutkattomammaksi, sanoo Kupila.

Talousneuvola käynnistyi Keski-Pohjanmaalla

Taloussosiaalityössä puolestaan pyritään vaikuttamaan talousvaikeuksien juurisyihin ja löytämään ratkaisuja sekä herättämään toivoa tulevaisuuteen talousvaikeuksista huolimatta. Taloussosiaalityö voi sisältää ohjausta ja neuvontaa, arjen taloustaitojen harjoittelua tai ryhmätoimintaa.

Kehittämistyön ja yhteistyön tuloksena Keski-Pohjanmaalla käynnistyi vuosi sitten talousneuvola, joka kokoaa erilaiset ammattilaiset yhteen asiakkaan ohjaamiseksi ja tueksi. Talousneuvolassa on asioinut vuoden aikana yli 50 tukea tarvitsevaa henkilöä.

–Talousneuvolasta saa monialaista matalan kynnyksen talousneuvontaa ja siellä työskentelee sosiaalityöntekijä, talous- ja velkaneuvoja, ulosoton asiantuntija ja Kelan työntekijä, kertoo Kupila Soiten alueen toiminnasta.

– Talousneuvolan asiakkaat ovat kokeneet olonsa helpottuneeksi, kun asioita selvitettiin yhdessä. Tilanne ei välttämättä ole niin toivoton, mitä asiakas tullessaan talousneuvolaan ajatteli, iloitsee Kupila.

Talousneuvolassa toimineet ammattilaiset ovat kokeneet myös oman osaamisensa karttuneen verkostomaisen yhteistyön myötä. 

– On havaittu, että talousneuvolan asiakkaissa on ns. väliinputoajia, jotka eivät ole syystä tai toisesta löytäneet aikaisemmin oikean palvelun piiriin, kertoo Karjalainen.

Kehittäminen vaatii luovuutta ja johdon tukea

Asioiden tekeminen toisin vaatii aikuissosiaalityössäkin johdon tukea, työntekijöiden rohkeutta ja luovuutta sekä asiakkaiden mukaan ottamista. Pienillä toimilla voidaan saada aikaan merkittäviä asioita, joista hyötyvät sekä asiakkaat, työntekijät että verkostot.

– Keski-Pohjanmaalla aikuissosiaalityössä ollaan kehittämisen ja tutkimuksen osalta hyvässä vauhdissa ja hyvinvointialueen ja yliopiston yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, toteaa Kuorikoski.   

Lisätietoja: Yliopistonopettaja Sirpa Karjalainen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto, +35850 5651 444