Helsingin yliopisto

Keskiajan kylät olivat heterogeenisia asuinympäristöjä – arkeologiasta löytyy uutta tietoa

Jaa

Suurin osa suomalaisista asui keskiajalla kylissä. Kirjalliset lähteet tarjoavat melko niukasti tietoja heidän arkielämästään, mutta arkeologinen aineisto voi tarjota uusia näkökulmia kyliin ja niiden asukkaisiin.

Iso kuva: Anna-Maria Villa, pieni kuva: Tuuli Heinonen
Iso kuva: Anna-Maria Villa, pieni kuva: Tuuli Heinonen

– Arkeologinen aineisto osoittaa selvästi, että kylät olivat keskiajalla monipuolinen asuinympäristö, eivätkä kylien asukkaat muodostaneet yhtenäistä ryhmää. Arkeologisen aineiston avulla voidaan tutkia esimerkiksi tilojen varakkuuseroja ja löytää merkkejä käsityöläisistä tai rälssimiehistä asukkaiden joukosta, kertoo aiheesta väittelevä arkeologian yliopisto-opettaja Tuuli Heinonen.

Tutkimuskohteena Uudenmaan rannikon kylät vuosina 1200 - 1650

Heinonen tutkii väitöskirjassaan Uudenmaan rannikon kyliä aineellisena ja sosiaalisena maailmana ajanjaksolla 1200-1650. Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavat aikakaudelta säilyneet kirjalliset lähteet ja kylistä kerätty kaivausaineisto. Kylät ovat Mankby, Köklax (Kauklahti) ja Mäkkylä Espoossa sekä Mårtensby ja Västersundom Vantaalla.  Kyseessä on ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa useiden kylien aineistoja verrataan laajasti toisiinsa ja etsitään kylille tyypillisiä piirteitä.

– Vertaamalla kaivausaineistoja ja kirjallisia lähteitä voidaan tarkastella kylien elämää yksittäisten tilojen tasolla, mutta myös laajoja asutusilmiöitä. Eri lähteitä yhdistelemällä voidaan esimerkiksi havaita, että rautakauden ja keskiajan taitteessa Uudellamaalla kyliä perustivat sekä ruotsalaiset uudisasukkaat että suomen eri murteita puhuvat ryhmät. Asukkaiden erilaisista taustoista huolimatta alueen kyliin kehittyi melko yhtenäinen aineellinen kulttuuri keskiajan kuluessa, luonnehtii Heinonen.

Talonpoikaispurjehtijat vaikutteiden välittäjinä

Suomessa oli keskiajalla vain kuusi kaupunkia, joten suuri osa taloudellisesta elämästä keskittyi maaseudun kyliin. Etelä-Suomen rannikolla etenkin talonpoikaispurjehduksella Tallinnaan oli keskeinen rooli alueen elämälle. Kirjalliset lähteet osoittavat, että osa talonpojista erikoistui kaupankäyntiin, ja he välittivät Tallinnasta elintarvikkeita kuten suolaa ja viljaa kotiseudulleen.

Arkeologinen aineisto paljastaa, että Tallinnasta ei hankittu pelkästään tärkeää täydennystä ruokavalioon, vaan talonpojat pääsivät samalla kosketuksiin Länsi-Euroopalle tyypillisen kaupunkikulttuurin kanssa.

– Uudenmaan kylien löytöaineisto muistuttaa paljon Suomen keskiajan kaupunkien aineistoja. Vaikka esimerkiksi Keski-Euroopassa valmistettua keramiikkaa käytettiin enemmän kaupungeissa, samanlaisia esineitä löytyy silti myös kaikista kylistä. Tuontiesineet voivat kertoa tilojen kontaktiverkosta ja sosiaalisesta asemasta, Heinonen sanoo.

Arkeologia avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia

Etelä-Suomessa useita keskiajalla ja uuden ajan alussa asuttuja kyliä on tutkittu viime vuosikymmeninä arkeologisin kaivauksin. Tämä on avannut uusia mahdollisuuksia maaseudun asutuksen tutkimukseen.

– Arkeologisten kaivausten avulla voidaan jatkossa saada parempi kuva siitä, miten keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa asuttiin ja minkälaisia esineitä ihmiset käyttivät. Aineellisen kulttuurin kautta voidaan myös tarkastella ihmisiä ja heidän sosiaalisia suhteitaan. Toisin kuin kirjallisten lähteiden määrä, arkeologinen aineisto kasvaa jatkuvasti, mikä avaa jatkuvasti uusia tutkimusmahdollisuuksia, toteaa Heinonen.

Filosofian maisteri Tuuli Heinonen väittelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 12.6.2021 klo 12 arkeologian alaan kuuluvasta aiheesta The Social and Material World of Medieval and Early Modern (c. 1200-1650) Villages in Southern Finland. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Archaeologia Medii Aevi Finlandiae (AMAF).

Linkki tapahtumaan 

Lisätietoja:

Yliopisto-opettaja Tuuli Heinonen, 050 556 0016, tuuli.t.heinonen@helsinki.fi

Kuva 1: Espoon Mankbyssä tutkittu 1300-luvulla asuttu paritupa kuului varakkaalle talonpojalle tai rälssimiehelle. Kuva Anna-Maria Villa.

Kuva 2: Espoon Kauklahdesta löytynyt keskiaikaisen kannun kahva on peräisin nykyisen Saksan alueelta. Kuva Tuuli Heinonen

 

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Iso kuva: Anna-Maria Villa, pieni kuva: Tuuli Heinonen
Iso kuva: Anna-Maria Villa, pieni kuva: Tuuli Heinonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Ikiroutasoiden ilmastovaikutukset menneisyydessä yllättivät tutkijat16.6.2021 10:31:31 EEST | Tiedote

Suot ovat merkittävä ilmakehän hiilenkiertoa säätelevä ekosysteemi. Helsingin yliopiston vetämä monitieteinen tutkijaryhmä selvitti Venäjällä sijaitsevan ikiroutasuon ilmastovastetta viimeisen 3 000 vuoden aikana. Ryhmä huomasi yllättäen, että viileä ilmastovaihe, joka sai aikaan ikiroudan muodostumisen pohjoisiin soihin, aiheutti positiivisen eli lämmittävän ilmastovaikutuksen.

Hittibiisien kirjoittaminen on myös tulevaisuuksien luotaamista15.6.2021 14:59:43 EEST | Tiedote

Riikka Hiltusen väitöstutkimus valottaa popmusiikin tekemistä erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun ja trendiennakoinnin näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ennakoivuutta luovuuden osa-alueena ja osoittaa, että vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ajatteleminen tai pyrkimykset vaikuttaa tulevaisuuteen voivat sekä ruokkia että rajoittaahitteihin tähtäävien biisinkirjoittajien luovaa työskentelyä.

Väitös: Nuorten liikkuvuus Euroopan unionin sisällä usein kuviteltua raadollisempaa15.6.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Euroopan unionin sisällä liikkuvat nuoret saattavat joutua selviämään omillaan työmarkkinoiden riskeistä EU-kansalaisten oikeuksien muuttuessa yhä ehdollisemmiksi ja epävarmemmiksi. Vapaata liikkuvuutta poikkeuksellisesta näkökulmasta lähestyvä tutkimus nostaa esiin EU:n liikkuvuuspolitiikan ristiriidat ja näiden ristiriitojen rapauttavat seuraukset nuorten työurille, tulevaisuuden näkymille ja jopa terveydelle.

Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme