Eläketurvakeskus (ETK)

Keskieläke 1 784 euroa kuukaudessa

Jaa

Suomalaisten eläkkeistä vajaa kolmannes on yli 2 000 euron suuruisia. Alle 1 250 euron kuukausieläke on joka kolmannella. Sukupuolten välinen eläke-ero pysyi ennallaan, ja se korostuu etenkin Etelä-Suomen hyvätuloisissa kunnissa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia työikäisestä väestöstä.

Vuonna 2021 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa kuukaudessa, reilut 20 euroa enemmän kuin vuonna 2020. Mediaanieläke oli 1 559 euroa kuukaudessa.

Suomalaisten eläkkeistä 70 prosenttia oli alle 2 000 euron suuruisia. Kolmasosan eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai yhdeksän prosenttia eläkkeensaajista.

– Miesten ja naisten väliset erot korostuvat erityisesti eläkejakauman yläpäässä. Miehistä lähes 15 prosenttia sai yli 3 000 euron eläkettä, kun naisilla tämä osuus jäi viiteen prosenttiin. Eläkkeen suuruus heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Kaikki tiedotteen eläketulot ovat bruttosummia. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Uudellamaalla suurimmat eläkkeet

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 110 euron kuukausieläkkeen. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla (1 551 €).

Kuntatasolla Kauniainen erottuu muista 3 212 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 397 €) ja Helsinki (2 214 €) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 312 €).

Sukupuolten eläke-erot korostuvat Etelä-Suomessa 

Naisten keskieläke oli 1 601 euroa ja miesten 2 006 euroa kuukaudessa, eli naisten keskimääräinen eläke oli viidenneksen pienempi kuin miesten. Sukupuolten välinen ero pysyi ennallaan verrattuna edellisvuoteen.

Eläke kertyy ansioiden perusteella, joten ansioerot heijastuvat vahvasti eläke-eroihin. Sukupuolten välillä erot korostuvat etenkin Etelä-Suomen hyvätuloisissa kunnissa.

Suurin ero on Kauniaisissa, missä naisen eläke (2 332 €/kk) on noin puolet miehen eläkkeestä (4 320 €/kk). Ero korostuu myös Espoossa ja muutamissa Ahvenanmaan kunnissa. 

Vain Suomen pohjoisimmassa kunnassa, Utsjoella, miehet ja naiset saavat keskimäärin lähes yhtä suurta 1 670 euron kuukausieläkettä.

– Pienituloisissa kunnissa miesten ja naisten välinen ero eläkkeessä on pieni niin suhteellisesti kuin euroissa. Sen sijaan hyvätuloisissa kunnissa ero on huomattava. Yli puolessa kunnista naisten keskimääräinen eläke on 80–90 prosenttia miesten eläkkeestä, kertoo Palotie-Heino.

Puolessa kunnista eläkkeensaajia yli 40 prosenttia

Suomessa on 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kymmenessä vuodessa eläkeläisten määrä on kasvanut 170 000 henkilöllä eli 12 prosenttia.

Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja joka viidennessä osuus on yli puolet.

Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta on Etelä-Savo (45 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %). Ainoastaan Uudellamaalla (26 %) eläkeläisiä on alle 30 prosenttia.

Työkyvyttömyyseläkeläisellä vajaan 1 200 euron eläke

Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 186 000 henkilöä eli vajaat kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Osuus laski hieman kaikissa maakunnissa vuodesta 2020. Kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt neljänneksen.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien keskieläke oli 1 169 euroa kuukaudessa. Vanhuuseläkkeellä olevien keskieläke oli puolestaan 1 867euroa.

Eläkemenot lähes 33 miljardia euroa

Suomessa maksettiin työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä yhteensä 32,8 miljardia euroa vuonna 2021. Tästä työeläkkeitä oli 30,3 miljardia ja Kelan maksamia eläkkeitä 2,5 miljardia.

Suurin osa eläkkeistä maksettiin vanhuuseläkkeinä (86 %). Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus eläkemenoista oli 7 prosenttia ja perhe-eläkkeiden 5 prosenttia.

Puolet 2,4 miljardin euron työkyvyttömyyseläkemenoista aiheutui mielenterveyssyistä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus oli viidennes eli 0,5 miljardia euroa.

Mitä keskieläke kuvaa?

– Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.

– Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

[Linkki]

Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu ja taulukot)

Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)

ETK:n eläkelaskuri (sis. ansiotason kehityksen)

Dynaaminen infografiikka: Keskieläke maakunnittain 1992–2021

Lisätietoja:

Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi(at)etk.fi

Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi(at)etk.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

En tredjedel av ålderspensionärerna arbetar eller skulle vilja arbeta vid sidan om pensionen13.5.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

En tredjedel av pensionärerna i åldern 63–80 år arbetar eller är intresserade av att arbeta samtidigt som de får ålderspension, visar en undersökning som Pensionsskyddscentralen (PSC) gjort. Många pensionärer skulle vilja arbeta för att arbetet skulle ge något intressant att göra. De upplever emellertid som ett hinder att de på grund av sin ålder inte skulle bli anställda. Analysen bygger på en enkätundersökning och har publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka.

Kolmasosa vanhuuseläkeläisistä työskentelee tai haluaisi työskennellä eläkkeen ohessa13.5.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

Kolmasosa 63–80-vuotiaista eläkeläisistä työskentelee tai on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Monet eläkeläiset haluaisivat työskennellä sen vuoksi, että työ toisi mielenkiintoista tekemistä. Työnteon esteeksi eläkeläiset kokevat puolestaan sen, ettei heitä palkattaisi ikänsä takia. Kyselytutkimukseen perustuva analyysi on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme