Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisella jopa 9000 uutta työllistä

Jaa

Hallitukselta odotetaan uusia työllisyystoimenpiteitä huhtikuun puoliväliriihen lähestyessä. Paljon on puhuttu ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta. Nykyinen järjestelmä ei ole paras kannustimien ja rakenteellisen työttömyyden näkökulmasta. Ansiosidonnaista porrastamalla ja sen enimmäiskestoa leikkaamalla Suomi voi saada jopa 9000 uutta työllistä.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.

Yksi tapa lisätä työllisyyttä on uudistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan profiilia ja kestoa. Keskuskauppakamarissa on hahmoteltu malleja, jotka toisivat 7000–9000 työllistä lisää ansiosidonnaista porrastamalla ja enimmäiskestoa leikkaamalla”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

Käsitellyistä malleista vaikuttavimmassa päivärahaa nostettaisiin alusta ja lisättäisiin portaat eli päivärahan alenema kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden kohdalle. Enimmäiskesto alennettaisiin 300 päivään. 

”Ansiopäivärahan taso ei Suomessa ole poikkeuksellisen korkea, mutta kesto on kansainvälisesti vertaillen pitkänpuoleinen. Euroopassa työttömyysturvan kesto on yleensä noin vuoden verran tai lyhempi. Ruotsissa enimmäiskesto on 300 päivää. Suurimmalle osalle työttömistä 300 (arki)päivää on enemmän kuin sopiva aika etsiä uusi työAnsiosidonnaista saavista työttömistä leijonanosa, jopa yli 90 prosenttia, poistuu työttömyydestä 300 päivään mennessä – ehdotetun uudistuksen jälkeen entistä useampi”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan joskus väitetään työttömyysturvan keston korreloivan positiivisesti työpaikan laadun ja palkkatason kanssa. 

”Sellaista tutkimusta ei tietääkseni ole, minkä mukaan työttömyysturvan keston pidentäminen 300 päivästä 400 päivään kohentaisi merkittävästi uusien työsuhteiden laatua. Päinvastoin tyypillisesti työttömyysturvan kestolla on vain vähäinen vaikutus työttömän palkkaan. Toki on niin, että oikein lyhyt eli vaikkapa vain parin kuukauden mittainen työttömyysturva voisi olla ongelma työsuhteen sopivuuden suhteen. Mutta Suomen lukemilla tästä ei tarvitse kantaa huolta”, Kotamäki sanoo. 

”Pikemminkin olisin huolissani siitä, jos järjestelmä kannustaa olemaan työttömänä liian pitkään. Tällöin henkilön inhimillinen pääoma murenee eivätkä työnantajatkaan katso hyvällä pitkiä pätkiä työelämän ulkopuolella. Pitkäaikaistyöttömyys on monella tavalla iso ongelma. 

Kotamäen mukaan paljon viitatussa Tanskassa voi olla pitkä työttömyysturvan kesto, koska aktiivinen työvoimapolitiikka ajaa henkilön nopeasti takaisin työmarkkinoille. Suomessa aktiivinen työvoimapolitiikka ei ole tarpeeksi aktivoivaa. 

”Työttömyysturvan näkökulmasta työllistymistä voisi nopeuttaa kolmella tavalla; parantamalla taloudellisia kannustimia, lisäämällä aktivointitoimenpiteitä tai molempien yhdistelmällä. Aktiivista työvoimapolitiikkaa tulisikin kehittää, mutta se saattaa olla hidas, kallis ja tulosten suhteen riskialtis tie”, Kotamäki toteaa. 

Julkisia menoja ja työllisyyttä lisääviä poliittisesti realistisia toimenpiteitä on lopulta vähänlaisesti. 

”Kestävyysvajeen umpeen kurominenkin puoltaa ansioturvan porrastamista. Keskuskauppakamarin vaikuttavin malli vähentäisi ansioturvamenoja arviolta 150 miljoonalla, minkä päälle työllisyyden lisääntymisestä seuraisi usean sadan miljoonan euron hyöty julkiselle taloudelle”, Kotamäki sanoo.

Hallituksen kannattaisi pohtia säästömahdollisuuksia ansioturvasta. Suurin osa suomalaisista ymmärtää, että 400 päivää eli liki 19 kalenterikuukautta on edelleen melko pitkä aika olla yhtäjaksoisesti työttömänä”, Kotamäki sanoo. 

Keskuskauppakamarin malli ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta löytyy täältä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari ja Satamaliitto: Epätasapaino konttimarkkinoilla jatkuu jopa syksyyn3.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Suezin kanavan tukkiutuminen, koronaviruspandemia ja brexit vaikuttavat konttimarkkinoiden epätasapainoon jopa syksyyn asti. Suezin haverin vaikutukset näkyvät Euroopan suurissa satamissa viiveellä, kun alusruuhka Suezilta purkautuu. Suomalaisten vienti- ja tuontiyritysten on varauduttava siihen, että merikuljetusten palautuminen vie aikaa. Tämä näkyy konttipulan lisäksi komponenttien saatavuudessa ja mahdollisesti hintojen nousussa. Erityisesti vaikeuksissa on sesonkiherkkä tavara.

Keskuskauppakamari: Suomen vienti hyötyy EU:n rokotuspassista31.3.2021 10:53:53 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari pitää Euroopan komission julkaisemaa lainsäädäntöehdotusta EU-maiden yhteisestä koronarokotuspassista erittäin tervetulleena avauksena yhteiskunnan ja vapaan liikkuvuuden palauttamiseksi terveysturvallisesti. Rokotuspassi on osa Suomen ja EU:n exit-strategiaa sekä merkittävä tekijä Suomen taloudelle viennin ja tuonnin kannalta. Näin voidaan varmistaa, että yhteiskuntaa ei pidetä sulkutilassa tarpeettomasti eikä työpaikkoja ja yrityksiä kaadu turhaan.

Keskuskauppakamari: Työllisyys on nyt matalampi kuin ennen koronakriisiä - huomio kiinnitettävä pitkäaikaistyöttömyyteen30.3.2021 08:54:08 EEST | Tiedote

Työllisyystilanne on edelleen karu ja lomautusten määrä on korkealla. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan on huolestuttavaa, että nykytyöttömyyden taso on korkeampi ja työllisyys matalampi kuin ennen koronapandemiaa. Uudet sulku- ja liikkumisrajoitukset tulevat lisäämään lomautuksia ja työttömyyttä entisestään, arvioi Kotamäki.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme