Keskuskauppakamari julkaisi startup-teesit

Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanaisen mukaan Suomen startup-toimintaympäristö on kehittynyt myönteisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta olemme kansainvälisestä kehityksestä jäljessä. Huolestuttavaa onkin, että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä ei ole enää pariin vuoteen lisääntynyt, ja moni startup kokee Suomen toimintaympäristön haasteelliseksi.

”Tällä hetkellä yksi merkittävimmistä kasvua hidastavista tekijöistä on työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset sekä työmarkkinajäykkyydet, jotka tulisi poistaa.  Keskuskauppakamari ajaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopumista. Kyseessä on turha byrokraattinen prosessi. Lisäksi Suomessa tutkintoon valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille tulee myöntää valmistumisen yhteydessä pysyvä oleskelulupa. Suomi menettää vuosittain nettomääräisesti tuhansia Suomessa tutkinnon suorittaneita osaajia”, Horttanainens anoo.

Erikseen Horttanainen mainitsee vielä takaisinottovelvollisuuden, josta niin ikään tulisi luopua startupin joutuessa irtisanomaan työvoimaa. Tämä edesauttaa merkittävästi työntekijöiden palkkausta pieniin startuppeihin.

Keskuskauppakamari on ehdottanut, että työlainsäädäntöä uudistettaisiin siten, että työehtosopimusten yleissitovuudesta tulee perälauta, jos ei toisin sovita. Myös startup-maailmassa olisi uudistuksesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä suuria hyötyjä.

”Tällä hetkellä monet työehtosopimukset mahdollistavat paikallisen sopimisen, mutta vaikka velvoitteet koskevat kaikkia, ovat joustot vain sopijaosapuolten käytössä. Kaikkien yritysten pitäisi päästä hyötymään vähintäänkin vastaavista joustoista, joita työehtosopimuksissa on sovittu, myös paikallisesti järjestäytyen. Työehtosopimusten tulisi olla yleissitovia vain, jos velvoitteiden lisäksi myös joustot ovat kaikkien käytettävissä”, Horttanainen sanoo.

“Lisäksi ohjelmistoalan huutavaan työvoimapulaan on koulutettava lisää ohjelmistoalan osaajia. Tavoitteena tulisi olla alan koulutuspaikkojen tuplaaminen”, Horttanainen jatkaa ja painottaa, että myös naisia tulee kannustaa ohjelmistokehityksen koulutuspaikkoihin, sillä nyt 90 prosenttia ohjelmistokehitystyötä tekevistä on miehiä. Kiinnostus alaan tulee luoda ja varhaisessa vaiheessa.

Horttanainen painottaa, että myös rahoituksen saatavuus on startup-yrittäjyyden yksi pullonkaula.

”Startup-yrittäjien tietämystä eri rahoitusvaihtoehdoista on lisättävä. Suomen houkuttelevuutta myös ulkomaisten sijoittajien näkökulmasta tulee lisätä.”