Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kankeat työmarkkinat ja hidas elpymistahti näkyvät VM:n ennusteessa

Jaa

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki muistuttaa, että kankeat työmarkkinat ja hidas elpymistahti heijastuvat myös valtiovarainministeriön ennusteeseen. Työttömyyden odotetaan nousevan tänä vuonna kahdeksaan prosenttiin ja pysyvän sillä tasolla useita vuosia. Valtiovarainministeriön ennuste on poikkeuksellisen tärkeä, koska se vaikuttaa muita ennusteita läheisemmin päätöksentekoon. Valtiovarainministeriö ennustaa kuuden prosentin bkt-tiputusta tälle vuodelle.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.

”VM:n tänään julkaisema ennuste oli ”konsensusennuste”Suurin piirtein samoihin lukemiin ovat päätyneet myös muut ennustelaitokset viime aikoina”, Kotamäki toteaa. 

Valtiovarainministeriö ennustaa 2,5 prosentin kasvua vuodelle 2021 ja 1,7 prosentin kasvun vuodelle 2022. 

VM:n ennuste on lievästi pessimistinen vai pitäisikö sanoa realistinen. Esimerkiksi Euroopan komissio ennusti Suomelle 3,7 prosentin kasvua vuodelle 2021 eli merkittävästi nopeampaa elpymistä”, Kotamäki sanoo. 

Suomi ei ole tunnettu joustavista työmarkkinoista tai vikkelästä elpymistahdistaTämä heijastuu myös valtiovarainministeriön ennusteeseenToisaalta paljon riippuu myös päättäjien toimista. Mitä enemmän otetaan velkaa ja rahoitetaan julkisia menoja sitä enemmän se parantaa kasvulukuja lyhyellä aikavälillä. Ennusteiden ikiaikainen ongelma on se, että päätökset vaikuttavat ennusteisiin ja ennusteet päätöksiin. Olennaista siis on, kuinka hallitus reagoi talouden ennustettuun kokonaiskuvaan”, Kotamäki sanoo. 

Valtiovarainministeriössä on Suomen paras asiantuntemus julkisen talouden kehityksestä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkinen velka nousee tänä vuonna yli 70 prosenttiin ja vuoteen 2024 mennessä liki 80 prosenttiin. 

VM:n mukaan velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvulla edellyttäisi noin viiden miljardin euron sopeutustoimia. Kotamäki muistuttaa, että valitettavasti 2030-luvulla velka lähtisi taas uuteen nousuun. Tämä heijastelee julkisen talouden kestävyysvajetta, joka edelleen paisuu kriisin myötä. 

Kestävyysvaje halutaan kuroa umpeen siksi, että se heijastelee kansantaloutta laajemmin. Onhan ymmärrettävää, etteivät menot voi pysyvästi olla tuloja paljoa suurempia. Pää tulee vetävän käteen. Suuri kestävyysvaje tarkoittaa myös pienempää liikkumatilaa kriisiolosuhteissa. Sekä poliittisesti että taloudellisesti matalan velkatason maan on helpompi reagoida kriisitilanteisiin, kun jo valmiiksi velkaantuneen maan, Kotamäki sanoo. 

Hälyttäviä esimerkkejä löytyy Euroopasta, jossa maiden oma velkakestävyys on huono, rakenteellisia uudistuksia ei olla tehty ja nyt esimerkiksi Italia toivoo saavansa ”kriisitukea” muilta mailtaVelkansa paremmin hoitaneiden maiden nuiva suhtautuminen on ymmärrettävää, kun velkaantuneemmat maat toivovat lisää tulonsiirtoja”, Kotamäki linjaa. 

Kriisit lisäävät aina epävarmuutta ja niin koronaviruspandemiakin. 

”Epävarmuus ennen kriisiä oli poikkeuksellisen suurta. Kriisin aikana epävarmuus on kasvanut edelleen. Toisaalta olemme nyt paljon viisaampia kuin puoli vuotta sitten. Talouskasvuennusteet tälle vuodelle ovat lähentyneet toisiaan. Mutta ei tässä silti pääse tylsistymään. Kuinka käy Suomen vientisektorin? Näemmekö koronaviruksen toisia aaltoja ja kuinka voimakkaita ne tulevat olemaan? Miten käy rahoitusmarkkinoilla? Entä Yhdysvaltojen tulehtunut poliittinen tilanne ja vielä vaalitkin syksyllä. Entä onko Suomella taas edessä neljän vuoden via dolorosa vai pystymmekö parempaan, kuin finanssikriisin jälkeen? Onhan näitä kysymyksiä”, Kotamäki summaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarit vauhdittavat vientiä kansainvälisellä harjoittelijaohjelmalla23.9.2020 08:50:00 EESTTiedote

Keskuskauppakamari on käynnistänyt kansainvälisen harjoittelijaohjelman, jonka kautta suomalaiset opiskelijat pääsevät tutustumaan ympäri maailmaa toimiviin suomalaisiin vientiyrityksiin. Harjoittelu tehdään FinnChameissa, jotka ovat suomalaisia kauppakamareita tai kauppakiltoja viidellä eri mantereella. Keskuskauppakamari koordinoi ja alueelliset kauppakamarit valitsevat ja lähettävät suomalaisharjoittelijat FinnCham-toimipisteisiin.

Työttömien määrä kasvanut selvästi - “Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa on huolestuttavaa”22.9.2020 08:51:33 EESTTiedote

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on huolissaan työttömien määrän runsaasta kasvusta vuoden takaiseen verrattuna. Toimia työllisyyden nostamiseksi olisi tarvittu budjettiriihessä, jonka työllisyyspäätökset olivat pettymys. Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa tulevaisuudesta on huolestuttavaa.

Keskuskauppakamari: Maakuntien lennot turvattava pysyvästi17.9.2020 15:01:59 EESTTiedote

Maakuntakenttien lentojen turvaamiseksi esitetty ostopalvelumalli on tervetullut teko alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn tukemiseksi. Juuri tulleen esityksen mukaan valtio sitoutuu vuoden 2021 loppuun saakka turvaamaan lennot, jotka ovat olleet koronaepidemian takia keskeytyksissä viidelle maakuntakentälle. Keskuskauppakamari perää kuitenkin pysyvää ratkaisua maakuntalennoille myös vuoden 2021 jälkeen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme