Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari kannattaa EU:n elvytyspakettia – rahat talouden kasvuun ja liikenneinfran parantamiseen

Jaa

Suomen on suunnattava EU:n elvytyspaketin rahoitus merkittäviltä osin yritysten hankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja kestävän, vähähiilisen talouden ratkaisuja. Lisäksi tie- ja raideliikenteen infraan on tehtävä mittavia panostuksia, joilla tuetaan vientiteollisuuden kilpailukykyä sekä vähennetään liikenteen päästöjä, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Euroopan elpyminen ja EU:n jäsenmaiden saaminen kasvu-uralle vaativat suuria julkisia ja yksityisiä investointeja.

”Keskuskauppakamari näkee, että julkista rahoitusta on käytettävä ensisijaisesti vauhdittamaan yksityisen sektorin TKI-toimintaa ja investointeja. Niin tuetaan parhaiten työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua. Rahoitus on suunnattava hankkeisiin, jotka edistävät talouden uudistumista, kestävää kasvua ja digitalisaation edistämistä”, sanoo Sipola.

Suoria julkisia investointeja Keskuskauppakamari ohjaisi myös liikenneinfraan. Tie- ja raideverkon perusparannuksilla voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja siten vähentää liikenteen päästöjä. Panostuksilla tulisi lisätä sekä raidekapasiteettia että parantaa tieinfraa.

”Saavutettavuus sekä sujuvat logistiikkaketjut ovat myös keskeisessä roolissa yritysten ja varsinkin vientiteollisuuden menestyksessä. Talouden uusi kasvu vaatii, että vientiteollisuutemme kansainvälistä kilpailukykyä parannetaan. Liikenneinfran kunto on kilpailukykytekijä, joka on täysin omissa käsissämme”, Sipola toteaa.

Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että EU:n jäsenmaat saavuttivat sovun 750 miljardin elvytyspaketista heinäkuussa. EU:n yhtenäinen toiminta koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin ratkaisemiseksi on perusteltua, sillä EU:n sisämarkkinoiden toipumisella on suuri merkitys jokaisen jäsenmaan oman talouden kääntämisessä kasvu-uralle.

Keskuskauppakamari kuitenkin alleviivaa, että poikkeuksellisen suuren elvytysoperaation onnistumisen ratkaisee se, kuinka tehokkaasti rahoitus eri jäsenmaissa käytetään talouden uudistamiseen, kestävään kasvuun ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä keskustelu on nyt nopeasti käynnistettävä myös Suomessa.

Suomen osuus EU:n elvytyspaketista on arviolta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021-2023. Jäsenmaat toimittavat suunnitelmansa elvytyspaketin käyttöön liittyen Euroopan komissiolle. Suunnitelmille on saatava muiden jäsenmaiden hyväksyntä.

”Komission arvioi elpymissuunnitelmat kahden kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta. Elvytyksen kanssa ei tule aikailla. Suomen on tartuttava toimeen ripeästi suunnitelman laatimisessa, jotta elvytyspaketin rahoitus saadaan käyttöön heti ensi vuoden alussa”, Sipola päättää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Maakuntien lennot turvattava pysyvästi17.9.2020 15:01:59 EESTTiedote

Maakuntakenttien lentojen turvaamiseksi esitetty ostopalvelumalli on tervetullut teko alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn tukemiseksi. Juuri tulleen esityksen mukaan valtio sitoutuu vuoden 2021 loppuun saakka turvaamaan lennot, jotka ovat olleet koronaepidemian takia keskeytyksissä viidelle maakuntakentälle. Keskuskauppakamari perää kuitenkin pysyvää ratkaisua maakuntalennoille myös vuoden 2021 jälkeen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme