Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Koulutustasoa nostettava – lyhyttutkinnot ja toisen saman tasoisen tutkinnon omavastuuosuus käyttöön

Jaa

Keskuskauppakamari pitää hälyttävänä OECD:n uusimmasta koulutustasovertailusta ilmenevää tietoa Suomen nuorten koulutustason laskusta. Keskuskauppakamari esittää korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönottoa ja yksilön omavastuuosuutta toiseen saman tasoiseen tutkintoon. Jotta Suomi saavuttaisi kansainvälisen kärkitason 2040 mennessä, on ensi hallituskaudella välttämätöntä tehdä merkittäviä toimia koulutustason nostamiseksi. Keskuskauppakamari painottaa, että korkeakoulujen rahoituksen vahvistamiseksi on löydettävä kokonaan uusia tapoja julkisen talouden ollessa vahvasti alijäämäinen.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.

Suomen tavoitteena on nostaa koulutustasoa siten, että nuorista ikäluokista vähintään puolet olisi korkeasti koulutettuja vuoteen 2030 mennessä.Käytännössä tätä tavoitetta ei voi enää saavuttaa vaan katseet on käännettävä vuoteen 2040. Työvoimatutkimukseen perustuvan OECD:n uusimman koulutustasovertailun mukaan Suomessa 25–34-vuotiaista vain 40,1 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon. Jos tilannetta katsotaan Suomen tutkintorekisterin tietojen perusteella, on osuus vain hieman alle 37 prosenttia. 

”Osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta on hälyttävää, että Suomen nuorten koulutustaso on laskenut tällä tavoin. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän korkeasti koulutettuja työmarkkinoille. Esimerkiksi opetushallituksen ennakointitietojen mukaan seuraavalla vuosikymmenellä uusista syntyvistä työpaikoista 75 prosenttia on sellaisia, joihin tarvitaan korkeakoulututkinto”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. 

Suomen koulutustaso oli vuonna 1991 OECD-maiden korkein. Vuoden 2021 tilastossa Suomi on pudonnut häntäpäähän Chilen, Turkin ja Puolan kanssa samaan joukkoon.OECD:n tilastojen mukaan Suomi käyttää korkeakoulutukseen 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on OECD-maiden keskitasoa, mutta selvästi vähemmän kuin monet kilpailijamaat.  

Nykyresurssein liki mahdotonta nostaa korkeakoulutettujen osuutta 
 
Keskuskauppakamari painottaa, että ilman riittäviä resurssejakorkeakoulutettujen osuus ei nouse. 

”On päivänselvää, että korkeakoulut tarvitsevat lisää resursseja, jotta pystyttäisiin kouluttamaan enemmän. Nykyresurssein tehtävä on liki mahdoton. Koska julkinen talous on vahvasti alijäämäinen, pitää meidän miettiä kokonaan uusia tapoja vahvistaa korkeakoulujen rahoitusta. Yksi mahdollinen keino olisi asettaa omavastuuosuus toiseen saman tasoiseen tutkintoon”, sanoo Valtonen. 

Keskuskauppakamari esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön omavastuuosuus sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö suorittaa useamman saman tasoisen tutkinnon. Käytännössä silloin korkeakoulutuksesta hyötyvä henkilö osallistuisi nykyistä enemmän koulutuksen kustannuksiin. OECD:n tilastojen mukaan Suomessa korkea-asteen tutkinnon palkkaetu toisen asteen tutkintoon nähden on 34 prosenttia ja työllisyysaste keskimäärin 10 prosenttiyksikköä korkeampi.  

Keskuskauppakamari painottaa, että omavastuuosuusjärjestelmään pitää tehdä harkittuja poikkeuksia. Esimerkiksi tilanteissa, jossa henkilö vaihtaa terveydellisistä syistä alaa ja suorittaa saman tasoisen tutkinnon, joka hänellä jo on, ei omavastuuosuutta perittäisi. Samoin työllisyydenhoitoon liittyviä poikkeuksia olisi mahdollista tehdä. 

Keskuskauppakamari esittää myös, että Suomessa otettaisiin käyttöön korkeakoulujen lyhyttutkinnot. Lyhyttutkinnot ovat nykyisten kanditasoisten tutkintojen alapuolelle sijoittuvia laajuudeltaan suppeampia korkeakoulututkintoja. Lyhyttutkinnot ovat käytössä valtaosassa OECD-maita ja OECD on suositellut niiden käyttöönottoa Suomelle. Suomessa aiemmin olleet opistotason tutkinnot kuuluivat tähän ryhmään. 

”Korkeakoulujen lyhyttutkinnot tarjoaisivat oivan mahdollisuuden laajentaa korkeakoulutusta. Samalla lyhyttutkinnot tarjoaisivat nopeamman väylän hankkia korkeakoulutasoista osaamista ja vastata nopeammin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Monissa maissa iso osa ensimmäiseen korkeakoulututkintoon valmistuneista valmistuu nimenomaan lyhyttutkintoon. Suomen korkeakoulujärjestelmä ilman lyhyttutkintoja on poikkeus OECD-maiden joukossa”, sanoo Valtonen. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vain 4 prosentilla suomalaisista vientiyrityksistä enää liiketoimintaa Venäjällä7.12.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Suomalaisista vientiyrityksistä enää 4 prosentilla on liiketoimintaa Venäjällä, selviää kauppakamarien vientijohtajille teetetystä kyselystä. Touko-, elo- ja marraskuun vientijohtajakyselyt osoittavat, että yritykset ovat olleet sitoutuneita Venäjän markkinoilta vetäytymiseen. Kyselystä selviää myös, että suomalaisyritysten vientinäkymiä ensi vuodelle heikentävät Saksan heikkenevä taloustilanne ja Iso-Britannian EU-eron aiheuttamien kaupanesteiden kasvu.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Yksityisen kulutuksen supistuminen käänsi talouden laskuun – korona-ajan säästöt eivät kannattele kotitalouksia loputtomiin30.11.2022 09:59:42 EET | Tiedote

Suomen talous on kääntynyt syksyn aikana laskuun, ja bruttokansantuote supistui 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta julkistuksesta. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan voidaan puhua jonkinlaisesta torjuntavoitosta, sillä tuotannon sukellus on ollut toistaiseksi vähäisempää kuin alun perin pelättiin. Myös vienti ja investoinnit ovat olleet tähän asti kasvussa. Kotitalouksissa on sinnitelty osin korona-ajan säästöjen turvin, mutta jatkossa yksityisen kulutuksen näköala näyttää vaisulta, sillä inflaatio pysyy vielä toistaiseksi korkeana. Todennäköistä on, että talouden supistuminen jatkuu talvella ja samaan aikaan myös vientinäkymät heikentyvät.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Suomalaiset vientiyritykset eivät laske menestystään vain Kiinan varaan – 27 prosenttia vähentämässä Kiina-riippuvuuttaan30.11.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Kauppakamarien tuoreimmasta vientijohtajakyselystä selviää, että suomalaiset vientiyritykset ovat heränneet Kiinan kasvaviin riskeihin. Kaikista kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä 27 prosenttia on joko vähentänyt tai aikeissa vähentää Kiina-riippuvuuttaan. Kysely osoittaa, että yritykset tarkastelevat nyt kriittisesti tuotanto- ja arvoketjujaan ja työ niiden monipuolistamiseksi on aloitettu. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakan mukaan Kiina-riski on syytä pitää hallittuna, mutta ovia ei kannata sulkea kokonaan, sillä suomalaista osaamista tarvitaan Kiinassa erityisesti korkeaan teknologiaan, digitalisaatioon, ympäristöön ja ilmastoon liittyvillä toimialoilla.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Kohonneet kustannukset isoin viennin jarru – jopa 50 prosenttia vientiyrityksistä kertoo kustannusten nousun heikentävän vientinäkymiä24.11.2022 07:00:00 EET | Tiedote

Korkeat kustannukset piinaavat suomalaisia vientiyrityksiä. Jopa puolet vientiyrityksistä kertoo kohonneiden kustannusten heikentävän vientinäkymiä, selviää Kauppakamarien vientijohtajakyselystä. Taantuva maailmantalous ja heikentynyt kysyntä ovat nousseet jopa Venäjän sodasta johtuvien pakotteiden vaikutuksia korkeammalla vientinäkymiä heikentävinä tekijöinä. Geopoliittinen epävarmuus koettelee vientiyrityksiä edelleen ja vastanneista peräti 95 prosenttia kertoo geopoliittisen epävarmuuden vaikuttavan yrityksen kannattavuuteen jollain tapaa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyysluvut Suomen talouden ehdoton valopilkku – työnhakijan markkinat alkavat silti olla ohi22.11.2022 09:14:07 EET | Tiedote

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää tuoreita lokakuun työllisyyslukuja Suomen talouden ehdottomana valopilkkuna. Myös nousussa ollut työttömyys on kääntynyt takaisin laskuun. Työvoiman kysyntä on jatkunut edelleen suhteellisen voimakkaana, vaikka huippu on jo takana. Appelqvistin mukaan alkuvuodesta vallinneet työnhakijan kissanpäivät alkavat olla ohi ja uusien työpaikkojen virran latistuminen on oikeastaan ainoa selkeä merkki siitä, että työmarkkinatkaan eivät ole täysin immuuneja viilenevälle suhdanteelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme