Keskuskauppakamari: Liikenneinfran rahoitustasoa on nostettava

Keskuskauppakamari korostaa, että nykyisellä rahoitustasolla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita, jotka tulevat jäämään uuden investointiohjelman ulkopuolelle.  

“Ohjelman taloudellinen raami pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman taloudelliseen kehykseen, joka ei valitettavasti riitä takaamaan riittävää investointitasoa suomalaiselle väyläverkolle, eikä tue suomalaisten yritysten logistista kilpailukykyä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.  

Vaikka ohjelma ansaitsee laajuudessaan ison kiitoksen, viestii se karulla tavalla sen, että liikenneinfran rahoitustason jäädessä nykytasolle investoinnit valuvat liikenneverkon pistemäisiin paikkauksiin. 

Woodin mukaan liikenteen ja liikenneväylien merkitys on huomioitava yhtenä talouden toimintaedellytyksistä. Investointisuunnitelman yhtenä heikkoutena on investointien pistemäisyys, joka ei tue alueiden elinvoimaa ja kasvua.  

”Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. Suomen väyläomaisuudesta eli liikenneverkostosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää”, Wood sanoo.     

Saavutettavuus on yritysten toiminnan perusedellytys 

Liikenneinfraan panostamisen lisäksi on huomioitava myös liikenneverkon tärkeys taloudellisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys niiden toimiessa globaaleilla markkinoilla. 

”Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen. Samalla se kuitenkin luo kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen”, sanoo Wood.   

Keskuskauppakamari muistuttaa, että liikenteen päästövähennyksissä infran kunnolla on iso rooli. Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen vaatii useita eri keinoja, ja infran kunnon merkitystä ei pidä aliarvioida.   

“EU-rahoituksen osalta investointiohjelma näyttää huonolta. Kansallisen rahoitusosuuden ollessa hyvin alhainen, myös EU:sta saatava rahoitus tulee olemaan alhainen”, Wood sanoo.  

Liite:

Lausunto valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2022-2029