Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Maahantuloveroa ei tule ottaa käyttöön – taloudellisen työnantajan kustannukset ylittäisivät verotuotot

Jaa

Valtiovarainministeriössä on valmistelussa taloudellista työnantajaa koskeva lainsäädäntö. Käytännössä kysymys on ulkomaisten yritysten työntekijöiden maahantuloverosta. Keskuskauppakamarin mukaan lainsäädännön aiheuttamat kustannukset ylittävät verotuotot ja muutos heikentäisi Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta.

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Kimmo Penttinen.

Lakiesityksessä on kyse siitä, että vuodesta 2023 alkaen Suomi voisi verottaa ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevan ulkomaisen työntekijän palkkaa tämän saapuessa työskentelemään väliaikaisesti kotimaisen yrityksen työnjohto- ja valvontavastuun alaisuuteen. Suomalaisen ja ulkomaisen yrityksen ollessa samaa konsernia taloudellisen työantajan asema syntyisi yli 15 päivän yhtäjaksoisen tai kalenterivuodessa yli 45 päivän työskentelyn seurauksena. Jos yritykset eivät ole samaa konsernia, taloudellinen työantaja voisi syntyä ensimmäisestä työskentelypäivästä lähtien. Muutos ei koskisi vuokratyötilanteita, sillä ne verotetaan Suomessa jo nyt.

“Käytännössä esimerkiksi lyhyetkin komennukset, johtoryhmän jäsenen työmatka Suomeen tai ulkomaisen rakennusinsinöörin käynti suomalaisyrityksen rakennustyömaalla johtaisivat suomalaisyrityksen velvollisuuteen selvittää, onko siitä tullut verotuksen näkökulmasta ulkomaisen työntekijän taloudellinen työnantaja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Ehdot ovat Kujanpään mukaan hyvin tulkinnanvaraiset, mutta niiden täyttymisestä aiheutuisi rekisteröinti- tai verovelvoitteita niin suomalaiselle yritykselle, ulkomaiselle yritykselle kuin kyseiselle työntekijällekin.

”Se, maksetaanko työntekijän palkasta veroa Suomeen vai työntekijän kotimaahan ei sinänsä ole yritysten kannalta kynnyskysymys. Sen sijaan ongelmallisia ovat taloudellisen työnantajan sääntelyn noudattamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ja veroriskit”, Kujanpää sanoo. 

Kujanpään mukaan taloudellisen työnantajan muodostumisesta aiheutuisi yrityksille jopa tuhansien eurojen kustannukset lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta, vaikka kyse olisi vain yksittäisestä lyhyestä työmatkasta. 

“Yritykset kantavat erityistä vastuuta verovelvoitteiden selvittämisestä tilanteessa, joka aiheuttaa työntekijälle veroriskejä niin Suomessa kuin työntekijän asuinvaltiossakin”, Kujanpää sanoo.

Matkailu- ja ravintola-ala sijaiskärsijöinä

Hallituksen esityksessä muutoksen arvioidaan lisäävän verotuottoja kolmella miljoonalla eurolla. Keskuskauppakamari katsoo, että lainsäädännön aiheuttamat kustannukset ylittävät verotuotot.

”Veroriskien ja hallinnollisten kustannusten välttämiseksi yritykset rajoittaisivat Suomeen suuntautuvien työmatkojen kestoa ja tämä vaikuttaisi muun muassa matkailu- ja ravintola-alaan. Lainsäädäntö myös ohjaisi suomalaisia konserneja keskittämään toimintoja ulkomaille ja vaikuttaisi kielteisesti kansainvälisten yritysten Suomeen sijoittautumiseen. Tämä kaikki vaikuttaisi negatiivisesti Suomen verotuottoihin”, sanoo Kujanpää.

Ruotsissa vastaava lainsäädäntö on otettu käyttöön vuoden 2021 alusta osana suurempaa lakiuudistusta. Koronapandemian vuoksi vähentyneen työmatkailun lainsäädännön vaikutuksia ei ole voitu vielä arvioida, mutta Keskuskauppakamarin tietojen mukaan Ruotsin lakimuutos on osoittautunut työlääksi.

”Taloudellista työnantajaa koskevan lainsäädännön kaltainen ’maahantulovero’ sekä muut verotuotoltaan pienet ja hallinnollisilta kustannuksilta suuret verot ovat omiaan heikentämään Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yritykset kaipaavat ennakoitavaa ja selkeää verotusta”, sanoo Kujanpää.

Keskuskauppakamarin valtiovarainministeriölle antama lausunto on luettavissa täältä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Kimmo Penttinen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kaikki WTO:n jäsenmaat pääsivät sopuun yhteisistä tavoitteista – ”sopu tuli tärkeällä hetkellä”1.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Geopoliittisen epävarmuuden keskellä maailmankaupassa otettiin kesäkuun puolessa välissä yllättäviä, mutta positiivisia askelia. Maailman Kauppajärjestö WTO:n (World Trade Organisation) ministerikokouksessa sovittiin kaikkien 164 jäsenmaan, mukaan lukien Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia, kesken Geneven Paketista, joka tuo maailmankauppaan hieman lisää ennakoitavuutta ja ratkaisuja muutamiin pitkään hiertäneisiin ongelmiin.

Keskuskauppakamari: Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu käyttöön myös Belgiassa27.6.2022 13:24:37 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari on aloittanut belgialaisten kauppakamareiden kanssa yhteistyön, jonka kautta suomalainen Ilmoituskanava-palvelu saatetaan myös Belgiassa toimivien organisaatioiden käyttöön. EU:n whistleblowing-direktiivi tulee velvoittamaan kaikkia yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä kautta Euroopan ottamaan käyttöön ilmoituskanavan. Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä organisaation toiminnassa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyysaste jatkoi nousussa – pitkäaikaistyöttömät vaarassa pudota työmarkkinoilta21.6.2022 11:17:02 EEST | Tiedote

Työllisyysaste on pinnistänyt entistäkin korkeammalle ja työttömyyden trendilukema sivuaa jo 2000-luvun ennätystä. Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etenee kuitenkin yhä tuskastuttavan hitaasti. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist varoittaa, että Suomen suhdannetilanteen heikkeneminen jarruttaa ennen pitkää myös työmarkkinoita. Vaarana on, että hyvä työllisyyskehitys pysähtyy ennen kuin pitkäaikaistyöttömät ovat ehtineet töihin, mikä pitkittäisi työttömyysjaksoja entisestään ja pahimmillaan pudottaisi pitkäaikaistyöttömiä työmarkkinoilta.

EMBARGO 21.6.2022 klo 00.01 - Kauppakamarikysely: Sodan vaikutukset jakavat yritykset voittajiin ja häviäjiin – joka kolmannes ilmoitti kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna21.6.2022 00:01:00 EEST | Tiedote

EMBARGO 21.6.2022 klo 00.01. Ukrainassa käytävä sota nostaa yritysten kustannuksia ja heikentää kannattavuutta, mutta keskimäärin tunnelmat ovat säilyneet kohtalaisen vireinä, selviää kauppakamarien talouskyselystä. Inflaatiopaineet jatkuvat, sillä yli 72 prosenttia vastanneista yrityksistä suunnittelee nostavansa myyntihintojaan seuraavan neljän kuukauden aikana. Palkansaajien ostovoiman supistuminen näyttää väistämättömältä. Vaikka keskimäärin yritysten näkymät ovat jopa parantuneet verrattuna maaliskuussa tehtyyn kauppakamarikyselyyn, vaihtelevat arviot ratkaisevasti eri toimialoilla. Rakennusalalla peräti 40 prosenttia luonnehtii tunnelmia pessimistiseksi. Sen sijaan palvelutoimialoilla näkymät ovat tuntuvasti valoisammat koronarajoituksien jäätyä taakse.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme