Keskuskauppakamari: Suomen liikennerahoitus nostettava Ruotsin tasolle

Kauppakamarien Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintinsa liikenneyhteyksien perusteella. Saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet ovat Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesosen mukaan Suomen eri alueiden menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia tekijöitä.

Pesosen mukaan väyliä ja liikenneratkaisuja tulee arvioida aina Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, osana Eurooppaa ja globaalia markkinaa. Sijaintimme ja pitkät etäisyydet kohdemarkkinoille aiheuttavat sen, että korkeat logistiikkakustannukset muodostavat suomalaisille yrityksille kilpailuhaitan.

“Meidän ei pidä itse entisestään heikentää logistista asemaamme poliittisilla päätöksillä, jotka nostavat yritysten kustannuksia. Merenkulun väylämaksut ovat hyvä esimerkki tästä. 90 prosenttia Suomen viennistä kulkee meritse. Silti Suomi perii merenkulun väylämaksua, joka on Itämerellä poikkeus. Merenkulun väylämaksu tulisi poistaa”, Pesonen toteaa.

Pesonen puhui Helsingissä 12.6. Keskuskauppakamarin kevätkokousseminaarissa, jonka aiheena oli “Liikenne kasvun moottorina”. Hän korosti, että Suomen kasvun edellytyksiä luodaan osaltaan toimivan väyläverkon ja infrainvestointien kilpailukykyvaikutusten kautta.

“Infran korjaaminen, parantaminen ja kehittäminen ovat hyviä investointeja. Siksi lisää rahaa on ohjattava väylien korjausvelan kiinni kuromiseen. Siksi liikenneinfraa on kehitettävä strategisella, pitkäjänteisellä otteella, eikä vain neljän vuoden vaalikausina.”

Ministeri Anne Berner: liikenneinvestoinnit nopeammin käyttöön

Tilaisuudessa key note -puheenvuoron piti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Teknologinen kehitys mullistaa Bernerin mukaan liikenneinfran kehittämisen, sillä kaikki liikennemuodot kehittyvät autonomisiksi.

“Tulevaisuuden liikkuminen on entistä enemmän palvelua. Tiedosta tulee kriittisin tuotannon- ja kilpailutekijä”, Berner toteaa.

Liikenteen pidemmän aikavälin kehittäminen vaatii Bernerin mukaan uusia ratkaisuja sekä päätöksentekoon että rahoitukseen. Hyöty olisi merkittävä, jos saisimme uudet liikenneinvestoinnit nopeammin käyttöön.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan liikennettä ei tulisi pitää niukkuushyödykkeenä. Investoinnit liikenteeseen ja korjausvelan taittaminen pitää nähdä panostuksina Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyyn.

“Meidän tulee investoida väyliin ja infrastruktuuriin Ruotsin tapaan. Tämä tarkoittaisi resurssien yli kaksinkertaistamista. Näin poistaisimme logistiikasta johtuvat pysyvät kilpailukykyhaittamme. Muutos antaisi sellaisen kasvusykäyksen Suomeen, että se kantaisi jo vähintään puoleen väliin Suomen seuraavista sadasta vuodesta maailman vauraimpien maiden joukossa”, Romakkaniemi sanoo.

Liikenneverkon korjausvelka on noin 2,4 miljardia euroa, josta yli puolet kohdistuu tiestöön. Liikenteen investointivelka on vielä moninkertaisesti suurempi kuin korjausvelka. Liikenteestä ja autoilusta kerätään huomattavan paljon enemmän rahaa kuin mitä ohjautuu tienpitoon.