Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Suomi tarvitsee lisää yritystoimintaa ja investointeja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi

Jaa

Keskuskauppakamarin mukaan yrityksillä on merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisessa. Yritykset maksoivat yhteisöjen tuloveroa viime vuonna 7,3 miljardia euroa. Yritysten verojalanjälki on kuitenkin tyypillisesti jopa kymmenkertainen yhteisöjen tuloveron määrään nähden. Yritystoiminnan yhteydessä maksettavien ja tilitettävien verojen määrä nousee vuosittain kymmeniin miljardeihin euroihin.

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Roni Rekomaa.

Yritykset maksavat ja tilittävät vuosittain veroja ja veronluonteisia maksuja kymmenien miljardien eurojen edestä.Vuonna 2021 yrityksen maksamien yhteisöverojen määrä nousi 7,3 miljardiin euroon. Keskuskauppakamari muistuttaa, että yritystoiminnasta syntyy Suomeen muitakin merkittäviä verotuottoja kuin yhteisöverotuottoja. 

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.  

Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen eli työllistämiseen. 

 “Mitä enemmän Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat, sitä enemmän valtio ja kunnat saavat verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Yritysten investointiedellytykset Suomessa on turvattava. Kilpailukykyinen ja ennakoitava verotus on siinä tärkeässä asemassa”, Kujanpää sanoo. 

Osan yritystoiminnan yhteydessä kertyvistä veroista maksaa yritys, kuten yhteisöveron, ympäristöverot, kiinteistöveron ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista peritään asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot ja valmisteverot, osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista. 

 ”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yritysten kustannuksiksi, näitä verotuottoja ei syntyisi ilman yritystoimintaa”, muistuttaa Kujanpää. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vain 4 prosentilla suomalaisista vientiyrityksistä enää liiketoimintaa Venäjällä7.12.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Suomalaisista vientiyrityksistä enää 4 prosentilla on liiketoimintaa Venäjällä, selviää kauppakamarien vientijohtajille teetetystä kyselystä. Touko-, elo- ja marraskuun vientijohtajakyselyt osoittavat, että yritykset ovat olleet sitoutuneita Venäjän markkinoilta vetäytymiseen. Kyselystä selviää myös, että suomalaisyritysten vientinäkymiä ensi vuodelle heikentävät Saksan heikkenevä taloustilanne ja Iso-Britannian EU-eron aiheuttamien kaupanesteiden kasvu.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Yksityisen kulutuksen supistuminen käänsi talouden laskuun – korona-ajan säästöt eivät kannattele kotitalouksia loputtomiin30.11.2022 09:59:42 EET | Tiedote

Suomen talous on kääntynyt syksyn aikana laskuun, ja bruttokansantuote supistui 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta julkistuksesta. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan voidaan puhua jonkinlaisesta torjuntavoitosta, sillä tuotannon sukellus on ollut toistaiseksi vähäisempää kuin alun perin pelättiin. Myös vienti ja investoinnit ovat olleet tähän asti kasvussa. Kotitalouksissa on sinnitelty osin korona-ajan säästöjen turvin, mutta jatkossa yksityisen kulutuksen näköala näyttää vaisulta, sillä inflaatio pysyy vielä toistaiseksi korkeana. Todennäköistä on, että talouden supistuminen jatkuu talvella ja samaan aikaan myös vientinäkymät heikentyvät.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Suomalaiset vientiyritykset eivät laske menestystään vain Kiinan varaan – 27 prosenttia vähentämässä Kiina-riippuvuuttaan30.11.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Kauppakamarien tuoreimmasta vientijohtajakyselystä selviää, että suomalaiset vientiyritykset ovat heränneet Kiinan kasvaviin riskeihin. Kaikista kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä 27 prosenttia on joko vähentänyt tai aikeissa vähentää Kiina-riippuvuuttaan. Kysely osoittaa, että yritykset tarkastelevat nyt kriittisesti tuotanto- ja arvoketjujaan ja työ niiden monipuolistamiseksi on aloitettu. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakan mukaan Kiina-riski on syytä pitää hallittuna, mutta ovia ei kannata sulkea kokonaan, sillä suomalaista osaamista tarvitaan Kiinassa erityisesti korkeaan teknologiaan, digitalisaatioon, ympäristöön ja ilmastoon liittyvillä toimialoilla.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Kohonneet kustannukset isoin viennin jarru – jopa 50 prosenttia vientiyrityksistä kertoo kustannusten nousun heikentävän vientinäkymiä24.11.2022 07:00:00 EET | Tiedote

Korkeat kustannukset piinaavat suomalaisia vientiyrityksiä. Jopa puolet vientiyrityksistä kertoo kohonneiden kustannusten heikentävän vientinäkymiä, selviää Kauppakamarien vientijohtajakyselystä. Taantuva maailmantalous ja heikentynyt kysyntä ovat nousseet jopa Venäjän sodasta johtuvien pakotteiden vaikutuksia korkeammalla vientinäkymiä heikentävinä tekijöinä. Geopoliittinen epävarmuus koettelee vientiyrityksiä edelleen ja vastanneista peräti 95 prosenttia kertoo geopoliittisen epävarmuuden vaikuttavan yrityksen kannattavuuteen jollain tapaa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyysluvut Suomen talouden ehdoton valopilkku – työnhakijan markkinat alkavat silti olla ohi22.11.2022 09:14:07 EET | Tiedote

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää tuoreita lokakuun työllisyyslukuja Suomen talouden ehdottomana valopilkkuna. Myös nousussa ollut työttömyys on kääntynyt takaisin laskuun. Työvoiman kysyntä on jatkunut edelleen suhteellisen voimakkaana, vaikka huippu on jo takana. Appelqvistin mukaan alkuvuodesta vallinneet työnhakijan kissanpäivät alkavat olla ohi ja uusien työpaikkojen virran latistuminen on oikeastaan ainoa selkeä merkki siitä, että työmarkkinatkaan eivät ole täysin immuuneja viilenevälle suhdanteelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme