Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin Linnainmaa: Kaavoitus sujuvoitettava seuraavalla hallituskaudella

Jaa

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa vaatii tulevaan hallitusohjelmaan konkreettiset kirjaukset kaavoituksen sujuvoittamiseksi, jotta investoinnit eivät hidastu tarpeettomasti. Kaavoitettavaa maata on saatava riittävästi, mikä edellyttää myös maanomistajalle oikeutta käynnistää kaavoitusprosessi. Kaavoitusprosessin kestolle tulisi säätää enimmäisaika. Lisäksi liian yksityiskohtaisista rakentamista koskevista määräyksistä ja materiaalipakoista on luovuttava, ja kaavoihin liittyviä valitusoikeuksia tulee rajata.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva

“Takkuava kaavoitus hidastaa ja jopa estää investointeja. Asuntojen kalliit hinnat etenkin kasvukeskuksissa estävät työvoiman liikkuvuutta. Merkittävä osa ongelmaa on kaavoitusprosessiin usein liittyvä valituskierre”, Linnainmaa toteaa.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on otettu ensiaskelia tilanteen parantamiseksi, mutta Linnainmaan mukaan seuraavan hallituksen on nostettava kunnianhimon tasoa ja otettava ohjelmaansa konkreettiset toimenpiteet kaavoituksen nopeuttamiseksi.

“Jopa suurhankkeita voi viivästyä valitusten vuoksi, eikä toisaalta pk-yrityksillä aina ole riittäviä resursseja pitkittyvien kaavoitusprosessien hoitamiseen. Tällöin suunnitellut investoinnit saattavat jäädä tekemättä kokonaan”, Linnainmaa sanoo.

Keskuskauppakamari on kirjannut kaavoitusprosessien sujuvoittamisen hallitusohjelmatavoitteisiinsa. Niiden mukaan valtion ja kaupunkiseutujen tekemien maankäytön, liikenteen ja asumisen kehittämiseen liittyvien MAL-sopimusten sitovuutta tulee lisätä. Osassa sopimuksia on esitetty konkreettisia määrällisiä tavoitteita muun muassa asuntotuotannolle ja määritelty mittareita niiden seurannalle. Osa sopimuksista on kuitenkin yleispiirteisempiä.

Lähtökohta kaavoituksen sujuvuudelle on se, että maata kaavoitetaan riittävästi. Riittävään kaavoitukseen kuuluu niin ikään, että maanomistajille annetaan subjektiivinen kaavoitusoikeus, jolla he saavat kaavoittamisen vireille.

Myös kaavoitusprosessin kestolle tulisi säätää enimmäisaika. Lisäksi on luovuttava rakentamisen hintaa tarpeettomasti nostavista ylettömän yksityiskohtaisista määräyksistä esimerkiksi asuntojen koon, kaikkia asuntoja koskevien esteettömyysvaatimusten ja kohtuuttoman kalliiden pysäköintiratkaisujen osalta. Materiaalipakoista on luovuttava ja siirryttävä materiaalineutraaliin sääntelyyn, Linnainmaa vaatii.

Valitusoikeuksia rajattava

Linnainmaa huomauttaa, että kaavoituksen keskeinen pullonkaula on usein valitusprosessi, joka pitkittää prosesseja. Ongelma pahenee entisestään, jos valitus juuttuu hallintotuomioistuimeen.

Linnainmaa ehdottaakin, että jatkossa valitusoikeuksia rajoitettaisiin. Valitusoikeus esimerkiksi pelkästään samassa kunnassa asumisen perusteella on tarpeeton.

Lisäksi hallintotuomioistuinten päätöksenteolle pitäisi säätää enimmäisaika.

“Turhia valituksia saadaan karsittua edellyttämällä valittajalta intressiä asiassa esimerkiksi kyseisellä alueella asumisen perusteella. Lisäksi valitusoikeus pitää olla vain niillä, jotka ovat tehneet kirjallisen muistutuksen kaavaehdotuksesta. Myös valitusmaksujen tasoa pitää tarkastella”, hän sanoo.

Linnainmaa huomauttaa, että elinkeinoelämän lisäksi myös kuntien kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat katsovat valitusten aiheuttavan viiveitä ja haittaavan kaavaprosessia merkittävästi. Erityisesti ne iskevät yhteiskunnallisesti merkittäviin rakennushankkeisiin, ja niiden vaikutus ulottuu kuntalaisesta rakennuttajaan saakka. Tiedot ilmenevät Rakennusteollisuus RT:n, RAKLI:n ja EK:n toteuttamasta kyselystä, johon vastasivat 50 suurimman kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat, yhteensä 173 kaavoitusammattilaista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pauliina Pulkkinen Keskuskauppakamarin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi, Eero Yrjö-Koskinen vastuullisuusasiantuntijaksi22.1.2019 12:00Tiedote

Yhteiskuntatieteiden maisteri Pauliina Pulkkinen siirtyy viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan tehtävään sekä Keskuskauppakamarin johtoryhmän jäseneksi Lääkäriliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikön paikalta. Tätä ennen hän on työskennellyt 2012-2017 Kokoomuksen viestintäpäällikkönä sekä 14 vuotta toimittajana Helsingin Sanomissa, muun muassa kotimaantoimituksen uutispäällikkönä, Brysselin-kirjeenvaihtajana sekä taloustoimittajana. Pulkkisen vastuulla on viestintä, kauppakamariyhteistyö sekä sidosryhmäyhteistyö. Pulkkinen aloittaa tehtävässään 11.2. Valtiotieteiden maisteri Eero Yrjö-Koskinen on työskennellyt Green Budget Europen toiminnanjohtajana vuodesta 2017 sekä Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteerinä vuodesta 2015 alkaen. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana ja EU-parlamentin virkamiehenä. Hän toimii myös Riihimäen kaupunginvaltuustossa vihreiden valtuutettuna. Yrjö-Koskisen vastuulla on Keskuskauppakamarin uuden vastuullisu

Kauppakamarilta selviytymisvinkkejä suomalaisyrityksille Brexitin jälkeen19.1.2019 07:00Tiedote

Keskuskauppakamari on koonnut yrityksille seitsemän kohdan Brexit-selviytymisvinkit Britannian mahdollisen EU-eron johdosta. Yrityksille pelkistetään, mitä Britannian ero 29.3.2019 ilman mitään erosopimuksia eli kova Brexit käytännössä tarkoittaisi ja miten se vaikuttaisi yrityksiin sekä brittikauppaan. Samalla annetaan tietoa keskeisistä, ajan tasalla olevista Brexit-neuvontapalveluista ja tietolähteistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme