Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin Linnainmaa: Vanhustenhoidon tila voi olla vuoden paras uutinen

Jaa
Vanhustenhoidon tilanteen nouseminen valtakunnan ykkösuutiseksi saattaa olla vuoden paras uutinen - ainakin jos yksipuolisista hirttäjäisistä päästään analysoimaan tilannetta ja ryhtymään johtopäätösten vaatimiin toimenpiteisiin, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Hän peräänkuuluttaa, ettei nyt esillä oleva tapaus saa päätyä ainoastaan vaalityökaluksi.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa.

“Vuosien varrella on ollut esillä liian monia huonoon hoivaan liittyviä tapauksia niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Kutakin tapausta vatvotaan aikansa julkisuudessa, kunnes siirrytään seuraavaan kohuaiheeseen. Olisi toivottavaa, ettei yksittäisillä tapauksilla ratsasteta vain vaalien takia, vaan että niiden johdosta käynnistetään aidosti sellaiset toimet, joilla vanheneva väestömme saa laadukasta hoivaa”, Linnainmaa sanoo.

Linnainmaa painottaa, että kuntatalouden tilanne Suomessa on laajasti sellainen, että yhä iäkkäämmäksi elävän väestön hoiva pitäisi saada yhä halvemmalla. Tämä on hänen mukaansa epäilemättä johtanut liialliseen hintapainotukseen tarjouskilpailuissa. Myös hankintaosaamisessa voi olla puutteita.

“Jos kunnat haluavat laatua hoivapalveluissa, tarjouskilpailuihin tulee asettaa täsmällisiä kriteereitä palvelusta. Henkilöstömitoitus ei välttämättä ole ratkaiseva, vaan keskeistä on se, mitä vanhusten odotetaan saavan esimerkiksi tilojen, ravinnon, hygienian ja virkistyksen suhteen. Siihen on toki oltava valmis, että korkeampi palvelutaso maksaa enemmän, mistä päästään julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja välttämättömyyteen nostaa työllisyysastetta. Myös kuntien kantokykyä ja tarvetta kuntien yhdistämiseen tulee tarkastella”, hän sanoo.

Julkistalouden kohentamistarpeen lisäksi Linnainmaa listaa muitakin harkittavia toimia vanhuspalveluiden parantamiseksi. Hankintasopimuksia voisi tehostaa sanktioilla, ja omavalvonnan lisäksi tehtävät pistokoekäynnit ryhdittäisivät sopimusten toteuttamista. Lisäksi yrityksen hallituksessa riittävään toimialaosaamiseen tulisi panostaa sekä toisaalta myös henkilöstön alalle soveltuvuutta tarkastella.

“Tehokkainta olisi sopia sopimusrikkomuksista sopimussakko. Silloin ei tarvitse erikseen arvioida ja kiistellä sopimusrikkomuksen aiheuttaman konkreettisen vahingon määrästä, kun jo valmiiksi on sovittu, mitä rikkomuksesta seuraa. Yllätyskäynnit, joissa selvitetään sovitun palvelutason toteutuminen epäilemättä ryhdittävät sopimusten toteuttamista. Varsinkin, jos selkeästä rikkomuksesta seuraa sopimussakko”, hän perustelee.

Linnainmaa painottaa, että julkisessa keskustelusta unohtuu usein, että hoivapalveluiden tuottamista johtavat ja tekevät ihmiset.

“Yrityksen hallitus ja ylin johto vastaavat yrityksen strategiasta, prosesseista ja yrityskulttuurista. Hallituksessa tulee olla riittävä toimialaosaaminen, muuten hoiva-alan toimintaa ja siihen liittyviä riskejä ei välttämättä ymmärretä riittävästi. Jos yritys haluaa menestyä pitkällä tähtäimellä, se ei voi tuottaa huonoa palvelua ja siten hankkia itselleen huonoa mainetta. Hallituksella ja yrityksen muulla johdolla on vastuu yrityksen menestyksestä, ja yrityksen riskienhallintaan kuuluu myös maineriskien torjuminen”, hän sanoo.

Koulujen opinto-ohjauksessa tulisi Linnainmaan mukaan miettiä aiempaa enemmän alalle soveltuvuutta. Hän korostaa, ettei henkilöstöä pidä syytellä, sillä enemmistö alalla on ammattitaitoista ja motivoitunutta.

“Hoiva-alan työ vaatii henkilöstöltä motivaatiota ja empatiaa, eivätkä muistisairaat vanhukset aina ole helpoimpia hoidettavia. Alalle tulisi ohjata henkilöitä, joilla on halua ja kykyä tehdä tätä vaativaa työtä, jossa palkkaus ei yllä teollisuuden hyväpalkkaisiin töihin. Soveltuvuutta pitäisi painottaa koulujen opinto-ohjauksessa entistä enemmän. Samoin hoitohenkilöstöä kouluttaville oppilaitoksille tulee antaa enemmän työkaluja keskeyttää alalle soveltumattomien henkilöiden opinnot, mihin ei tällä hetkellä ole riittäviä mahdollisuuksia”, hän sanoo.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye