Keskuskauppakamarin pääekonomisti talousvuodesta 2022: Tunnelma pelokas, mutta tilanne ei ole toivoton – neljä syytä optimismiin

Vuosi 2022 käynnistyy tappiotunnelmissa. Ihmiset ovat kyllästyneitä koronaan, mutta virus ei ole kyllästynyt ihmisiin, päinvastoin. Omikronmuunnos leviää kulovalkean tavoin. Vaikka kävisi onnellisesti ja tartunnat osoittautuisivat keskimäärin aikaisempaa lievemmiksi, uhkaa tautitapausten suuri määrä pakottaa yhteiskunnan polvilleen. Siksi on ymmärrettävää, että tunnelma on pelokas myös alkavan vuoden suhdannekehityksen osalta. 

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. On nimittäin kaikesta huolimatta aihetta uskoa, että Suomen talous tulee vuonna 2022 kasvamaan vauhdikkaasti, ihmiset vaurastumaan ja työllisyys paranemaan. 

Neljä syytä optimismiin

1. Yksityinen kulutus elpyy 

Ensimmäinen valopilkku on yksinkertaisesti se, että Suomessa onyhä tilaa yksityisen kulutuksen elpymiselle. Vaikka kulutus on osin palautunut koronan aiheuttamasta iskusta, se ei ole vielä saavuttanut aikaisempaa tasoaan. Kotitalouksilla on edelleen runsaasti kertyneitä säästöjä tileillään. Säästöjen purkautuminen voitelee talouden rattaita koko ensi vuoden. Toisin kuin esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisi, korona on ollut ensisijaisesti kulutuksen supistumisen synnyttämä talouskriisi. Myös elpyminen tulee olemaa kulutuksen elpymistä

2. Työttömyys alenee ja palkkasumma kasvaa 

Toinen optimistinen havainto on se, että Suomessa on juuri nyt ennätyksellisen paljon kysyntää työvoimalle. Avoimia työpaikkoja on valtavasti. Kaikkia paikkoja ei valitettavasti saada täytettyä, sillä yritykset raportoivat jo nyt rekrytointivaikeuksista monilla toimialoilla. Mutta osa saadaan, mikä tulee johtamaan työttömyyden alenemiseen ja palkkasumman kasvuun. Siten myönteinen työllisyyskehitys ruokkii hyvän kierrettä, ja siivittää talouden elpymistä edelleen ensi vuonna. Julkisen talouden tila kohenee, ja myös yrittäjät saavat osansa kasvaneen palkkasumman hedelmistä lisääntyneenä myyntinä.

3. Investoinnit kasvavat 

Kolmas syy uskoa elpymisen jatkumiseen liittyy investointeihin. Odotan investointien kasvun jatkuvan ensi vuonna sekä rakennusinvestointien että kone- ja laiteinvestointien osalta. Kotimaisten teollisten investointien vähäisyydestä on kannettu pitkään huolta. Isossa kuvassa huoli on edelleen aiheellinen, mutta lähitulevaisuuden näkymien suhteen voi olla toiveikas. Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on Suomessa juuri nyt lähes huipussa, mikä synnyttää painetta lisäinvestointeihin. Rakentamisen puolella asuntomarkkinoiden yllättävän vahva vire korona-aikana on nostanut pienimuotoisen asuinrakentamisen buumin, mikä tuo nostetta rakennusinvestointeihin.

4. Viennin vahva kasvu jatkuu 

Neljäs kasvun moottori on vanha tuttu eli vienti. Teollisuudessa tilauskannat ovat korkealla, ja vientiyritysten suhdanneodotukset myönteisiä. Se lupaa tietenkin vahvaa vuotta vientiin. Myös kansainvälisesti teollisuuden suhdannetilanne on edelleen hyvä, joten vetoapua on luvassa. Omikron tuskin tukahduttaa tavaravientiä, sitä eivät ole tehneet aikaisemmatkaan epidemia-aallot. Ja pidemmälle ensi vuoteen kuljettaessa myös palveluviennissä on edelleen runsaasti tilaa elpyä, koska koronakriisin alkua edeltänyttä tasoa ei ole vielä saavutettu. 

Riskit: Inflaatio, palvelualojen vaikeudet, toimitusketjujen häiriöt 

Pelkkää riemukulkua ei tietenkään ole luvassa. Alkuvuosi näyttää heikentyneen epidemiatilanteen johdosta vaikealta palvelualoille. Muitakin riskejä löytyy, kuten inflaation kiihtyminen ja kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt. Todennäköisesti pahimmat karikot silti vältetään, ja viimeistään keväällä nähdään taas varsin riuskaa elpymistä ja lämpenevää suhdannesäätä.