Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyysaste jatkoi nousussa – pitkäaikaistyöttömät vaarassa pudota työmarkkinoilta

Jaa

Työllisyysaste on pinnistänyt entistäkin korkeammalle ja työttömyyden trendilukema sivuaa jo 2000-luvun ennätystä. Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etenee kuitenkin yhä tuskastuttavan hitaasti. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist varoittaa, että Suomen suhdannetilanteen heikkeneminen jarruttaa ennen pitkää myös työmarkkinoita. Vaarana on, että hyvä työllisyyskehitys pysähtyy ennen kuin pitkäaikaistyöttömät ovat ehtineet töihin, mikä pitkittäisi työttömyysjaksoja entisestään ja pahimmillaan pudottaisi pitkäaikaistyöttömiä työmarkkinoilta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Suomen työmarkkinoilla työllisyyskehitys eteni edelleen hyvään suuntaan toukokuussa. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli 61 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi jatkoi paranemistaan ja päätyi ennätyskorkeisiin lukemiin eli 73,9 prosenttiin.

Työttömänä oli toukokuussa Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 227 000 henkeä eli 68 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden aleneminen jatkui siis varsin hyvää tahtia. Työttömyysasteen trendi oli 6,1 prosenttia eli sekin laski entisestään.

Työttömyyden trendilukema sivuaa 2000-luvun ennätystä, joka mitattiin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008. Tuoreemmasta historiasta ei yhtä hyviä lukemia löydy: ennen koronakriisin alkua työttömyysasteen trendi kävi alimmillaan 6,5 prosentissa vuonna 2019, eli koronaa edeltänyt taso alittuu nyt selvästi.

”Uusien työttömyysjaksoja on jo pitkään tullut erittäin vähän. Työttömyyden alenemisessa on siten kyse lähinnä siitä, kuinka hyvin aiemmin työttömäksi jääneitä saadaan takaisin töihin. Pitkäaikaistyöttömyyden osalta kehitys on yhä tuskastuttavan hidasta”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Toukokuussa pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli edelleen yli 95 000. Parannusta edellisestä kuukaudesta tuli vain 1600 henkeä.

”Pitkäaikaistyöttömyyden hidasta alenemista vähätellään joskus toteamalla, että tilanne paranee karkeasti ottaen samaa tahtia kuin aiempien talouskriisien jälkeen. Selitys on sikäli huono, että ydinongelma on juuri se, miten hitaasti työttömyys Suomen työmarkkinoilla alenee, jos se on kerran päässyt nousemaan”, sanoo Appelqvist.

Työllisyyskehityksen pysähdys vaarassa pudottaa pitkäaikaistyöttömät työmarkkinoilta pysyvästi

Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että Venäjän Ukrainassa käymä sota olisi vaikuttanut kielteisesti työllisyyskehitykseen. Jatkossa Suomen talous kohtaa kuitenkin väkeviä vastatuulitekijöitä, jotka heikentävät suhdannetta.

”Sota on synnyttänyt raaka-aineiden ja energian kallistumisen myötä massiivisen tarjontasokin useille toimialoille. Samaan aikaan vientiteollisuudessa Venäjän-kauppa romahtaa. Pidemmällä aikavälillä nopeasti nouseva korkotaso hyydyttää sekin enenevässä määrin sekä kotitalouksien kulutusta että yritysten investointeja”, sanoo Appelqvist.

Appelqvist korostaa, että Suomen suhdannetilanne on kuitenkin edelleen siedettävän hyvä. Vaarana on kuitenkin, että hyvä työllisyyskehitys pysähtyy ennen kuin pitkäaikaistyöttömät ehtivät takaisin töihin.

”Täytyy varautua henkisesti siihen, että pidemmällä aikavälillä suhdannekehitys heikkenee, mikä jarruttaa myös työmarkkinoita. Toistaiseksi ei silti ole todennäköistä, että työttömyys tulisi oleellisesti nousemaan. Pikemminkin huolena on, että hyvä työllisyyskehitys pysähtyy suhdanteen viilentyessä ennen kuin nykyiset pitkäaikaistyöttömät ovat ehtineet takaisin töihin. Silloin työttömyysjaksot pitkittyisivät entisestään tai pahimmillaan johtaisivat poistumiseen työmarkkinoilta, mikä heikentäisi Suomen talouden kasvupotentiaalia pysyvästi.”

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari ehdottaa: Oppisopimustuki ratkomaan osaajapulaa9.8.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Hallitus toisensa jälkeen on puhunut oppisopimuskoulutuksen tärkeydestä ja pyrkinyt lisäämään oppisopimuskoulutuksen määrää. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut ja moni yritys kokee edelleen, että oppisopimuskoulutus ei ole yritykselle toimiva vaihtoehto. Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi yrityksille suunnattua oppisopimustukea, joka pienenisi porrastetusti oppisopimuskoulutettavan osaamisen karttuessa.

Keskuskauppakamari: Kahden prosenttiyksikön tuloveron alennus kaikille tulotasoille4.8.2022 17:03:48 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari esittää kahden prosenttiyksikön tuloveron alennusta kaikille tulotasoille kustannuspaineiden alentamiseksi ja työnteon kannustimien lisäämiseksi. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää vain pieni- ja keskituloisille kohdennettua tuloveron alennusta kauniina puheena ja vetoaa, että työn verotuksen alentamisen tulisi olla ensisijainen toimi valtion talouslinjoista päätettäessä. Tuloveroalennusten sitomista palkankorotuksiin Romakkaniemi pitää haitallisena.

Keskuskauppakamari: Uusi raideleveys on Suomelle strategisesti merkittävä ehdotus4.8.2022 11:01:25 EEST | Tiedote

Euroopan komissio on ehdottanut, että eurooppalaiselle liikenneverkolle (TEN-T) rakennettavat uudet yhteydet olisivat yleiseurooppalaisen raideleveyden mukaisia. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood pitää ehdotusta Suomen kannalta merkittävänä, sillä turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Suomen kytkemistä vahvemmin osaksi Eurooppaa ja länttä. Ehdotus toisi mukanaan myös suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Pitkissä sopimuskorotuspaketeissa iso riski - ”olisi varmin tapa pitää yllä kuluttajahintoja”14.7.2022 11:09:30 EEST | Tiedote

Suomen inflaatio otti kesäkuussa reippaan loikan ylöspäin – edellisen kerran vauhdikkaampaa inflaatiota on mitattu vuoden 1984 maaliskuussa, eli yli 38 vuotta sitten. Kuluttajahinnat nousivat 7,8 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää todennäköisenä, että inflaatiohuippu mitataan vasta syksyllä ja varoittaa, että sumeassa taloustilanteessa pitkiin sopimuskorotuspaketteihin sisältyy iso riski.

Keskuskauppakamari: Tšekin EU-puheenjohtajuuskautta varjostavat Ukrainan tilanne ja hiipuva talouskasvu12.7.2022 05:00:00 EEST | Tiedote

EU:n jäsenmaista koostuvan neuvoston kokousten puheenjohtajuus siirtyi heinäkuun alussa Tšekille. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood arvioi, että isossa osassa maan puheenjohtajuuskautta tulevat olemaan pakolaiskriisin hallinta, Ukrainan tukeminen ja elpymistoimet sekä EU:n talouden strateginen häiriönsietokyky. Työtä tehdään myös puolustuskyvyn ja kyberturvallisuuden vahvistamiseksi EU:ssa ja energiariippuvuudet Venäjästä halutaan katkaista energiasektoria uudistamalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme