Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinoiden kireä tilanne voi ajaa pitkäaikaiseen hintojen nousuun – yritykset kärvistelevät palkkapaineiden alla

Jaa

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää epätodennäköisenä, että inflaation kiihtyminen pysähtyisi. Raaka-aineiden korkeat hinnat pitävät inflaatiota loppuvuoden ajan koholla, eikä näköpiirissä ole bensiinin kallistuneisiin hintoihin helpotusta. Kesän vilkas lomaliikenne päinvastoin nostaa hintoja. Pitkäaikaisempi hintojen kallistuminen edellyttäisi Appelqvistin mukaan palkkojen nousua, jonka riski on kunta-alan sopimuskorotusratkaisun ja työmarkkinoiden kireän tilanteen myötä kasvanut. Juuri nyt Suomessa vallitsevat työntekijän markkinat ja yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta. Tämä nostaa yritysten palkkapaineita entisestään.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Suomen inflaatio vauhdittui entisestään toukokuussa. Kuluttajahinnat nousivat 7,0 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Edellisen kerran vauhdikkaampaa inflaatiota on mitattu yli 32 vuotta sitten eli helmikuussa 1990.

“Yritykset kohtaavat tällä hetkellä merkittäviä kustannuspaineita, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan siirtämän lähikuukausina eteenpäin asiakkaille. Siksi on todennäköistä, että inflaatio jatkaa vielä toistaiseksi kiihtymistä”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon myös kuukausitasolla. Hintataso kallistui 1,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Poikkeuksellisen nopeaan kuukausitason hintojen nousuun vaikutti erityisesti bensiinin kallistuminen, mutta hinnat nousivat laajalla rintamalla. Myös elintarvikkeet kallistuivat tuntuvasti suhteessa huhtikuuhun. Vuositasolla ruuan ja alkoholittomien juomien hinnat kallistuivat 9,0 prosenttia eli jopa selvästi keskimääräistä inflaatiovauhtia enemmän.

”Suomen hintatason kallistuminen otti toukokuussa ison lisäharppauksen. Merkittävin inflaatioajuri oli jälleen bensiinin kallistuminen, mutta hintojen nousu oli toukokuussa laaja-alaista. Valitettavasti ei vaikuta todennäköiseltä, että inflaation kiihtyminen olisi vielä pysähtymässä”, sanoo Appelqvist.

Yritykset kilpailevat työvoimasta palkkapaineiden alla

Viime vuonna hintojen nousu oli useimpina kuukausina varsin hidasta loppuvuotta lukuun ottamatta, eli melko maltillinenkin hintojen nousu riittää jatkossa kiihdyttämään inflaatiota suhteessa viime vuoteen. Raaka-aineiden hintojen nousu pitää inflaatiota koholla loppuvuoden ajan. Kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä hintojen nousutahti alkaa asteittain hidastua vertailutason muuttuessa korkeammaksi. Kokonaan toinen asia on Appelqvistin mukaan se, kuinka alas inflaatio sen jälkeenkään tulee.

”Jo nyt on tiedossa, että bensan hinta tulee nousemaan tuntuvasti, kun kesäkuun inflaatioluvut aikanaan julkaistaan. Kuka hyvänsä pystyy näkemään sen omin silmin bensapumpulla. Polttoaineiden hintoja nostaa tällä hetkellä usea eri tekijä, kuten öljyn maailmanmarkkinahinta, euron halpa vaihtokurssi ja kohonneet jalostusmarginaalit, joita pitää yllä puute jalostuskapasiteetista Venäjän ulkopuolella. Kaiken tämän päälle tulee vielä säännöllinen vuoden sisäinen kausivaihtelu, joka yleensäkin tuo polttoaineiden hintoihin nousua kesällä, kun lomaliikenne on vilkkaimmillaan”, Appelqvist sanoo.

Pidemmälle jatkuva hintojen kallistuminen edellyttäisi Appelqvistin mukaan myös palkkojen nousua. Riski sekä hintojen että palkkojen nousun pysymisestä liian korkeana on kasvanut viime aikoina. Palkkoihin tuo painetta sekä kunta-alan kallis sopimuskorotusratkaisu että työmarkkinoiden kireä tilanne, joka tuo nostetta palkkaliukumiin.

”Suomessa ei ole koskaan vertailukelpoisen historian aikana ollut yhtä paljon avoimia työpaikkoja suhteessa työttömien määrään. Myös työttömyysaste alittaa perinteiset arviot inflaation vakaana pitävästä tasapainotyöttömyyden tasosta. Juuri nyt vallitsevatkin monella mittarilla työnhakijan markkinat, kun yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta, mikä lisää sekin palkkapaineita”, sanoo Appelqvist.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu käyttöön myös Belgiassa27.6.2022 13:24:37 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari on aloittanut belgialaisten kauppakamareiden kanssa yhteistyön, jonka kautta suomalainen Ilmoituskanava-palvelu saatetaan myös Belgiassa toimivien organisaatioiden käyttöön. EU:n whistleblowing-direktiivi tulee velvoittamaan kaikkia yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä kautta Euroopan ottamaan käyttöön ilmoituskanavan. Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä organisaation toiminnassa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyysaste jatkoi nousussa – pitkäaikaistyöttömät vaarassa pudota työmarkkinoilta21.6.2022 11:17:02 EEST | Tiedote

Työllisyysaste on pinnistänyt entistäkin korkeammalle ja työttömyyden trendilukema sivuaa jo 2000-luvun ennätystä. Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etenee kuitenkin yhä tuskastuttavan hitaasti. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist varoittaa, että Suomen suhdannetilanteen heikkeneminen jarruttaa ennen pitkää myös työmarkkinoita. Vaarana on, että hyvä työllisyyskehitys pysähtyy ennen kuin pitkäaikaistyöttömät ovat ehtineet töihin, mikä pitkittäisi työttömyysjaksoja entisestään ja pahimmillaan pudottaisi pitkäaikaistyöttömiä työmarkkinoilta.

EMBARGO 21.6.2022 klo 00.01 - Kauppakamarikysely: Sodan vaikutukset jakavat yritykset voittajiin ja häviäjiin – joka kolmannes ilmoitti kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna21.6.2022 00:01:00 EEST | Tiedote

EMBARGO 21.6.2022 klo 00.01. Ukrainassa käytävä sota nostaa yritysten kustannuksia ja heikentää kannattavuutta, mutta keskimäärin tunnelmat ovat säilyneet kohtalaisen vireinä, selviää kauppakamarien talouskyselystä. Inflaatiopaineet jatkuvat, sillä yli 72 prosenttia vastanneista yrityksistä suunnittelee nostavansa myyntihintojaan seuraavan neljän kuukauden aikana. Palkansaajien ostovoiman supistuminen näyttää väistämättömältä. Vaikka keskimäärin yritysten näkymät ovat jopa parantuneet verrattuna maaliskuussa tehtyyn kauppakamarikyselyyn, vaihtelevat arviot ratkaisevasti eri toimialoilla. Rakennusalalla peräti 40 prosenttia luonnehtii tunnelmia pessimistiseksi. Sen sijaan palvelutoimialoilla näkymät ovat tuntuvasti valoisammat koronarajoituksien jäätyä taakse.

Muistutuskutsu medialle 21.6.2022: Kauppakamarien talouskatsauksen julkaisu20.6.2022 11:46:54 EEST | Kutsu

Millä aloilla tunnelmat ovat synkistyneet, minkälainen tunnelma eri toimialoilla on? Heikkeneekö yritysten kannattavuus ja miten sota vaikuttaa suomalaisyritysten myyntihintoihin? Minkälaiset ovat yritysten odotukset viennin ja työllisyyden kehityksestä? Tervetuloa kauppakamarien talouskatsauksen ja suhdannekyselyn julkaisutilaisuuteen tiistaina 21.6.2022 klo 9.00-9.45. Tilaisuus järjestetään maksuttomana Teams-verkkotapahtumana. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin koostama talouskatsaus kertoo talouden suhdannetilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta yrityksiin. Katsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille tehdystä kyselystä ja antaa ajantasaisinta tietoa talouden ja yritysten tilanteesta.

Kauppakamarikysely: Jopa 72 prosenttia yrityksistä suunnittelee nostavansa myyntihintoja – energiaintensiiviset yritykset heikoimmassa asemassa17.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Sodan vaikutukset näkyvät suomalaisissa yrityksissä kustannusten nousuna ja kallistuvina myyntihintoina. Peräti 72 prosenttia yrityksistä suunnittelee myyntihintojen nostamista jonkin verran tai merkittävästi tulevan neljän kuukauden aikana, selviää kauppakamarien kyselystä. Haavoittuvimmassa asemassa ovat energiaintensiiviset yritykset ja yritykset, jotka ovat jollain tapaa Venäjään kytköksissä. Kiihtyvä inflaatio ja epävarmuus toimintaympäristössä vaikuttavat yrityksiin laajasti, mutta yrityksissä vallitsevat myös positiiviset tulevaisuudennäkymät - noin 63 prosenttia yrityksistä arvioi, ettei sota vaikuta suunniteltuihin investointeihin lainkaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme