Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin viisi keinoa työllisyysasteen nostamiseksi

Jaa

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tulee Keskuskauppakamarin mukaan asettaa Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi vuonna 2018 ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Keskuskauppakamari on laatinut listan keskeisistä rakenteellisista toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksi.

Leena Linnainmaa / Kuva: Roni Rekomaa
Leena Linnainmaa / Kuva: Roni Rekomaa

“Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja se tuntuu synnyttäneen huuman, joka peittää sen tosiasian, ettei julkisen talouden kestävyysvajetta ei ole poistettu”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.

Palvelumme ovat Linnainmaan mukaan mahdollista turvata vain, jos työllisyysastetta saadaan nostettua merkittävästi. Kun koko väestöstä käy työssä alle puolet, 2,5 miljoonaa, ja 15–64-vuotiaistakin vain 70 prosenttia, on tilanne kestämätön. Vanhenevan väestön myötä taloutemme kriisiytyy muutaman vuoden kuluttua, jos työssäkäynti ei lisäänny.

Kansantalouden vajetta on jo pitkään paikattu ottamalla velkaa. Keskuskauppakamarin esiin nostama velkakello kertoo Linnainmaan mukaan karun totuuden Suomen tilanteesta: Hyvinvointia rahoitetaan velkarahalla, vaikka taloudessa vallitsee korkeasuhdanne.

“Uuden vuoden tavoitteeksi on asetettava työikäisten työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Tämän pitää olla koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen aktiivimallin toimivuutta on analysoitava tarkasti. Työllisyyttä tukevien viranomaispalveluiden on oltava tehokkaita. Niiden kattavaa saatavuutta voidaan lisätä etäyhteyksillä. Lainsäädännön kehittämistä on jatkettava työllisyyttä tukevaan suuntaan. Myös korjausliikkeisiin on oltava valmius, jos tarvetta ilmenee. Lupaus lakien 'takuukorjauksista' voisi vähentää lakihankkeisiin liittyvää poliittista peliä”, vaatii Linnainmaa.

Keskuskauppakamarin keinot työikäisten työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin ja viidessä vuodessa 80 prosenttiin:

  1.  Työn verotusta kevennetään
    – Työn verotusta muutetaan kannustavaksi alentamalla marginaaliveroprosentteja. Lisätulojen verotusta on laskettava nykyisestä tasosta, joka on enimmillään melkein 60 prosenttia ja  voi pienissäkin tuloissa ylittää 40 prosenttia. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa.
  2. Kannustinloukut poistetaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen yhteydessä
    – Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa
  3. Varmistetaan, että peruskoulu antaa perustaidot kaikille
    – Jokaisen on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan peruskoulussa selvitäkseen jatko-opinnoista.
  4. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa lievitetään
    – Koulutusta järjestetään työvoimapulaa kärsivillä aloilla ja alueilla
    – Koulutus täyttää ammatin asettamat osaamistarpeet
    – Työn perässä muuttoa kannustetaan
  5. Työlainsäädäntöä muutetaan joustavammaksi
    – Tanskassa joustava sääntely on vähentänyt työttömyyttä. Samaan on löydettävä halua Suomessa. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on iso riski.

Linnainmaa muistuttaa, että tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Pienituloisimpia lukuunottamatta ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

“Ansioverotuksen ankara progressio toimii haittaverona työnteolle, eikä kannusta lisäansioihin. Työn verotuksen keventäminen ja kannustinloukkujen poisto sosiaaliturvajärjestelmää uusimalla on keskeinen toimenpide työllisyysasteen nostossa. Työnteon on oltava aina kannattavaa”, Linnainmaa vaatii.

Jatko-opintoja varten riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon oppiminen peruskoulussa on Linnainmaan mukaan oltava täysin toteutuva perusoikeus.

“Oppilasta ei saa päästää valumaan koulusta läpi ilman perustaitojen oppimista. On kohtuutonta edellyttää ammatillisten oppilaitosten tuottavan meille osaavaa työvoimaa moninaisiin ammatteihin, jos 11 prosenttia peruskoulun käyneistä ei osaa riittävästi lukea, kirjoittaa ja laskea opinnoista selvitäkseen. Ongelmaa ei poisteta oppivelvollisuusikää nostamalla, vaan toimenpiteet on suunnattava alkuvaiheeseen, jos ilmenee, että oppilas on jäämässä kyydistä”, Linnainmaa toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leena Linnainmaa / Kuva: Roni Rekomaa
Leena Linnainmaa / Kuva: Roni Rekomaa
Lataa
Leena Linnainmaa / Kuva: Roni Rekomaa
Leena Linnainmaa / Kuva: Roni Rekomaa
Lataa
Leena Linnainmaa / Kuva: Roni Rekomaa
Leena Linnainmaa / Kuva: Roni Rekomaa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden hallitukset päättävät jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemisesta16.4.2018 13:19Tiedote

Valtiovarainministeriön osakkeenomistajien oikeudet -työryhmä on tänään antanut mietintönsä, joka sisältää muutoksia esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien avoimuuteen ja toimitusjohtajan palkitsemiseen. Työryhmän ehdottamilla muutoksilla ei Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan olisi merkittäviä vaikutuksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

EU:n ajama amerikkalaistyylinen ryhmäkanne ei sovi Suomeen13.4.2018 14:17Tiedote

Euroopan komission julkistama Kuluttajat vahvempaan asemaan -lakipaketti sisältää ryhmäkannetta koskevan direktiiviehdotuksen. Ryhmäkanteen toteutuminen komission esittämässä muodossa tekisi tyhjäksi suomalaisen tasapainoisen ryhmäkannesääntelyn ja virkavastuulla tehtävän harkinnan. Ehdotus sisältää Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan piirteitä amerikkalaisesta ryhmäkannekäytännöstä, jossa yksityiset tahot voivat tehtailla kanteita.

Kehysriihen päätökset eivät korjaa rakenteellista alijäämää11.4.2018 21:56Tiedote

Hallituksen kehysriihessä päättämät toimet ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan oikeansuuntaisia. Työllisyyttä tukevat ratkaisut eivät kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta sellaiselle tasolle, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä korjaantuisi. Romakkaniemi on pettynyt, että hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta paikallinen sopiminen ei edennyt kehysriihessä.

Keskuskauppakamarin Romakkaniemi kehysriihestä: Vetokratia halvaannuttaa päätöksentekoa3.4.2018 11:35Tiedote

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi perää hallitukselta julkista taloutta tervehdyttäviä päätöksiä kehysriihessä. Talouskasvu on jättänyt varjoonsa sen tosiasian, että julkinen velka kasvaa edelleen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia on edelleen tekemättä. Työllisyysaste on aivan liian alhainen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi.

Sote-uudistus vietävä maaliin - paluu lähtöruutuun olisi surkea vaihtoehto14.3.2018 00:30Tiedote

Ehdotettu sote-uudistus ei ole täydellinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sen kaataminen. “Sote-uudistus vie tilannetta parempaan suuntaan nykytilaan verrattuna. Se luo myös hyvän pohjan kehittää palveluiden tuottavuutta ja laatua tulevaisuudessa. Sen takia uudistus on parempi toteuttaa, kuin palata alkuruutuun”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme