Kestävän kehityksen tavoitteet motivoivat enemmistöä kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan
Kuntaliitto tiedottaa 8.12.2022
Kestävän kehityksen tavoitteet motivoivat enemmistöä kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan
Kestävän kehityksen tavoitteista tarve ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen motivoi yli puolta kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan, tarve sosiaaliseen kestävyyteen vajaata neljäsosaa kunta-alan organisaatioita.
Vastaavasti joka kolmannessa kunta-alalla käyttöönotetussa merkittävimmissä innovaatiossa motivaatiotekijänä on ekologinen, taloudellinen tai sosiaalinen kestävyys. Kestävän kehityksen ulottuvuuksien merkitys vaihtelee kuitenkin erikokoisissa kunnissa.
Tiedot selviävät Kuntaliiton julkaisemasta kestävän kehityksen innovaatiobarometristä 2022.
– Raportti sisältää ensimmäistä kertaa Suomessa tutkittua tietoa kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiotoiminnasta, merkittävimpien innovaatioiden motivaattoreista, hyödyistä ja arvioinnista niin ekologisen, sosiaalisen kuin myös taloudellisen kestävyyden näkökulmista, toteaa Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.
Innovaatiotoiminnan kestävän kehityksen yleisimpinä hyötyinä muun muassa energian käytön ja päästöjen väheneminen sekä asukkaiden ja paikallisen yhteisön laajempi osallistaminen
Joka kolmas kunta-alan organisaatioista kokee saavuttaneensa vahvempaa taloudellista ja ekologista kestävyyttä merkittävimmän innovaation kautta. Joka neljäs vastannut on korostanut vahvempaa sosiaalista kestävyyttä.
– Tuloksista selviää, että kunnat painottavat kuntayhtymiä enemmän ekologista kestävyyttä, kuntayhtymät puolestaan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen hyödyt korostuvat asukasluvultaan suurissa kunnissa selvästi pieniä kuntia vahvemmin, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kunta-alan innovaatiotoiminnan ekologisesti kestävimpinä hyötyinä nähtiin energian käytön väheneminen (60 %), päästöjen väheneminen (54 %) ja materiaalin tai veden käytön väheneminen (45 %).
Kolme yleisimmin mainittua kunta-alan innovaatiotoiminnan sosiaalisesti kestävää hyötyä olivat vastaajien mielestä asukkaiden ja paikallisen yhteisön laajempi osallistaminen (60 %), koulutus ja tuki työntekijöiden taitojen parantamiseksi ja/tai uudet rekrytoinnit innovaatioprosessin eteenpäin viemiseksi (57 %) sekä elinympäristön viihtyisyyden parantuminen (43 %).
Kunta-alan innovaatiotoiminnan taloudellisesti kestävän arvioinnin yleisimpinä näkökulmina on pidetty henkilöstöresurssien käyttöä innovaation luomisessa (60 %) ja innovaation rahoituksen tarvetta (59 %).
Vaikuttavuusarvioinnit ja vaihtoehtoiskustannusten arvioinnit ovat eniten käytettyjä innovaatioiden taloudellisen kestävyyden arviointimenetelmä. Vaikuttavuusarviointeja on käytetty 58 prosentissa ja vaihtoehtoiskustannusten arviointeja 44 prosentissa kunta-alan organisaatioista.
Neljä kymmenestä kunta-alan organisaatiosta arvioi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointia on käytetty osana innovaatiotoiminnan vaikutusten seuraamista ja arviointia noin neljässä kymmenestä kunta-alan organisaatiosta. Arviointi on yleisintä suurimmissa kaupungeissa. Runsas puolet kunta-alan vastaajista arvioi toimintaansamittaamalla yksittäisille innovaatioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kunta-alan tärkeimpiä kestävän kehityksen arviointitoimia ovat erilaiset arviointiprosessit tiedon keräämiseksi ja seuraamiseksi, laadulliset itsearvioinnit ja vaikuttavuusarvioinnit.
**
Kuntaliitto toteutti Kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiobarometrikyselyn osana Kunta-alan innovaatiobarometri 2022 -kyselyä kunnille ja kuntayhtymille keväällä 2022. Kestävän kehityksen osio on tehty yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja ORSI-hankkeen kanssa. Kestävän kehityksen innovaatioita koskevan osion kysymyksiin vastasi 88 - 131 kunta-alan edustajaa.
Kestävän kehityksen Innovaatiobarometri 2022 -raportti, samoin kuin lokakuussa 2022 julkaistu Kunta-alan innovaatiobarometri 2022 sisältävät lukuisia konkreettisia esimerkkejä kunta-alan merkittävimmistä innovaatioista.
Faktalaatikko: Opit kestävän kehityksen innovaatioista 1) Kunnissa ja kaupungeissa edistetään suurinta osaa YK:n Agenda2030-tavoiteohjelma 17 kestävän kehityksen tavoitteista 2) Kunnat ovat kestävän kehityksen innovaatiokiihdyttämöitä 3) Yksikään kunnan toimiala ei pysty yksinään ratkomaan kestävän kehityksen haasteita 4) Kestävä kehitys vaatii kunnilta tehtävien ja toimintojen ajattelua uudella tavalla 5) Parhaat innovaatiot syntyvät yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa 6) Ilmastokriisin myötä innovoinnissa ovat korostuneet erityisesti ympäristölliset tavoitteet 7) Innovatiiviset toimintamallit voivat lisätä yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä huolehtimalla kansalaisten inhimillisistä tarpeista aiempaa paremmin sekä lisäämällä oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 8) Perinteisesti julkisen sektorin innovaatiot ovat keskittyneet vahvasti taloudelliseen kestävyyteen 9) Monet kaupungit ovat hyödyntäneet avoimen innovaatioekosysteemin Living lab -toimintamallia sidosryhmien tuomiseksi yhteen kestävyyshaasteiden ratkomiseksi. 10) Yhteistyö eri julkisorganisaatioiden välillä on tärkeää, jotta kehitetyt ratkaisut saadaan leviämään laajemmin koko julkisella sektorilla ja niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus maksimoitua. 11) Julkisen sektorin innovaatiotoiminta tulee nähdä tärkeänä työkaluna yhteiskuntien oikeudenmukaisessa siirtymässä ympäristön kantokyvyn rajoihin |
Tutustu julkaisuun: Kestävän kehityksen Innovaatiobarometri 2022: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2215-kunta-alan-kestavan-kehityksen-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-284
Lisätietoja
Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Lisätietoa Innovaatiobarometri 2022 -raportista:
Raportti: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2201-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-283
Tiedote 3.10.2022: Kunta-alan innovaatiobarometri 2022: Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundVerkkopalveluiden kehityspäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme