Uudenmaan ELY-keskus

Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä – selvitys julkaistu

Jaa

Kestävien matkaketjujen kehittämisessä paneuduttiin kestävän liikkumisen olosuhteiden parantamiseen Päijät-Hämeessä. Tärkeiksi matkaketjuiksi tunnistettiin 16 maakunnan sisäistä, kuusi maakunnan reuna-alueilta maakunnan ulkopuolelle kulkevaa ja seitsemän keskuskaupungista maakunnan ulkopuolelle kulkevaa matkaketjua. Selvitys tehtiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa.

Lahden matkakeskuksen katos. Kuvaaja: Mika Huisman.
Lahden matkakeskuksen katos. Kuvaaja: Mika Huisman.

Uudenmaan ELY-keskus on julkaissut yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa uudenlaisen selvityksen kestävistä matkaketjuista Päijät-Hämeen alueella. Kestävien matkaketjujen kehittäminen yksittäisten infrastruktuurin toimenpiteiden avulla voi olla hidasta. Sen sijaan toimenpidekokonaisuuksien määrittämisellä ja toteuttamisella voidaan saavuttaa suurempia hyötyjä.

Päijät-Hämeen alueella kestävien matkaketjujen kehittäminen sisältyy niin valtakunnalliseen kuin Päijät-Hämeen alueelle tehtyyn liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimukseen. Kestävien matkaketjujen kehittämistä varten tunnistettiin Päijät-Hämeen maakunnan tärkeimmät liikennejärjestelmän solmupisteet. Niille määritettiin palvelutasoluokat, joiden avulla voitiin tunnistaa solmupisteiden palvelutasopuutteet ja toimenpidetarpeet. Yleisimmät puutteet tavoitepalvelutasossa olivat puutteet polkupyörien liityntäpysäköinnissä sekä pysäkkikatoksissa.

Solmupisteiden ominaisuuksien avulla tunnistettiin Päijät-Hämeen tärkeät matkaketjut. Nämä matkaketjut ovat muun muassa volyymeiltään merkittäviä työ- ja opiskeluyhteyksiä tai tärkeitä asiointiyhteyksiä, joilla joukkoliikenne on mahdollinen ja usein myös kilpailukykyinen kulkutapa. Tärkeiksi matkaketjuiksi tunnistettiin 16 maakunnan sisäistä matkaketjua, kuusi matkaketjua maakunnan reuna-alueilta maakunnan ulkopuolelle ja seitsemän matkaketjua maakunnan keskuskaupungista maakunnan ulkopuolelle.

Tärkeistä matkaketjuista kaikista tärkeimmiksi määritettiin seuraavat matkaketjut: kaupunkiseudun sisällä Nastola–Lahti ja Salpakangas–Lahti; maakunnan sisällä Orimattila–Lahti ja Heinola–Lahti; ja maakunnan ulkopuolelle Lahti–pääkaupunkiseutu ja Lahti–Riihimäki. Selvityksen mukaan juuri näiden matkaketjujen infrastruktuurin kehittämisellä saavutetaan suurin vaikuttavuus kestävien matkaketjujen edistämiseksi.

Lisätietoja:

Liikennejärjestelmävastaava Anna Puolamäki, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 0295 021 370

Suunnittelupäällikkö Jaana Martikainen, Päijät-Hämeen liitto, puh. 044 371 9467

Liitteenä linkit: Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä -selvitykseen

Avainsanat

Kuvat

Lahden matkakeskuksen katos. Kuvaaja: Mika Huisman.
Lahden matkakeskuksen katos. Kuvaaja: Mika Huisman.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Uudenmaan ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus
Opastinsilta 12 A, 2. krs
00520 Helsinki

0295 021 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus

Planeringen av landsväg 11617 (Linjatie) till byväg inleds på sträckan Ohkolantie (lv 1456) – Lintukalliontie, Tusby och Mäntsälä25.5.2022 14:30:00 EEST | Tiedote

Målet med planen är att förbättra förhållandena för cykel- och gångtrafik genom att ändra vägavsnittet Ohkolantie–Lintukalliontie till byväg. NTM-centralen i Nyland samt Mäntsälä och Tusby kommuner samarbetar med planeringen av byvägen. I samband med planeringen granskas bland annat behovet att ändra hastighetsbegränsningen på sträckan samt behovet av farthinder. Nödvändiga ändringar i vägmärken ingår dessutom i planen. Ändringarna kan genomföras under sommaren 2022 i samband med beläggnings- och vägmarkeringsarbeten. Mer information ges i takt med att projektet framskrider. Hur fungerar byvägen I regel reserveras en cirka tre meter bred körbana i mitten av vägen för bilar och för fotgängare och cyklister reserveras cirka 1,5 meter breda vägrenar på båda sidor om körbanan. När bilarna möts på vägen kan de utnyttja vägrenarna för att med hänsyn till fotgängare och cyklister väja på ett säkert sätt . Modellen för byvägen kommer ursprungligen från Holland och man har goda erfarenheter av

Maantien 11617 (Linjatie) suunnittelu kylätieksi alkamassa välillä Ohkolantie (mt 1456) – Lintukalliontie, Tuusula ja Mäntsälä25.5.2022 14:30:00 EEST | Tiedote

Suunnitelmalla tavoitellaan jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamista muuttamalla Ohkolantien ja Lintukalliontien välinen osuus kylätieksi. Suunnittelu kylätiestä tehdään yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Mäntsälä ja Tuusulan kunnan kesken. Kylätiesuunnittelun yhteydessä tieosuudella tarkastellaan mm. nopeusrajoituksen muutostarpeita sekä hidastetarpeita. Suunnittelussa esitetään lisäksi tarvittavat muutokset liikennemerkkeihin. Muutokset on mahdollista toteuttaa kesän 2022 aikana tehtävien päällystys ja tiemerkintätöiden yhteydessä. Asiasta tiedotetaan lisää hankkeen edetessä. Kylätien toimintaperiaate Lähtökohtaisesti autoille varataan tien keskeltä noin kolme metriä leveä ajorata ja sen molemmin puolin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön noin 1,5 metriä leveät pientareet. Autojen kohtaaminen tapahtuu piennarta hyödyntämällä, jolloin väistäminen voidaan tehdä turvallisesti jalankulku ja pyöräily huomioiden. Hollannista lähtöisin olevasta kylätiemallista

Långtidsarbetslösheten började minska (Nyland)24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

I slutet av april var antalet arbetslösa arbetssökande sammanlagt 79 633 i Nyland. Av dem var 75 078 utan anställning och 4 555 permitterade. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa utan anställning med 14 957 personer (-16,6%) och antalet permitterade med 18 741 personer (-80,4%). Det totala antalet arbetslösa minskade med 33 698 personer jämfört med ett år tidigare. I Nyland minskade antalet arbetslösa 29,7 %, vilket är näst bäst efter Åland (-42,5 %). I slutet av april utgjorde andelen arbetslösa arbetssökande 9,0% av arbetskraften, vilket motsvarar medelvärdet för hela landet (9,1%).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme