Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä (Keusote) on vuosina 2021–2022 seurattu henkilöstön kokemusta työelämän laadusta Syke-kyselyllä, joka perustuu Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kestin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön. Viimeisin kysely Keusotessa toteutettiin kuntayhtymän aikakauden lopussa joulukuussa 2022, ja sen tuloksista voidaan vetää selkeä johtopäätös: henkilöstön mielestä Keusote on työpaikkana entistä parempi.

Kehitystä tapahtunut lähes jokaisella laadun mittarilla

Syke-kyselyssä työelämän laatua mitataan 15 väitteellä, joihin henkilöstö ottaa kantaa. Yhtä lukuun ottamatta kehitystä on tapahtunut kaikilla mittareilla. Suurin kehitys edelliseen mittaukseen verrattuna on tapahtunut osaamisen kehittämiseen kannustamisessa, johtamisen oikeudenmukaisuudessa sekä esihenkilöiden kannustavuudessa. Vain tavoitteiden innostavuutta ja realistisuutta henkilöstö on arvioinut hieman aiempaa kriittisemmin.

– Yhdessä henkilöstön kanssa tehty pitkäjänteinen kehittämistyö kantaa nyt hedelmää. Meidän ”Arvosta ja vaikuta” -ohjelmamme sisältää useita työelämän laatua kehittäviä ratkaisuja, jotka liittyvät esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointiin ja palkitsemiskäytäntöihin, Keusoten henkilöstöjohtaja Monica Hostio kertoo.

Työelämän laatu tuo myös taloudellisia säästöjä

Työelämän laadun mittarit ennustavat myös henkilöstöriskejä ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Kyselyn tulosten perusteella Keusotessa on useita satoja työntekijöitä aiempaa vähemmän pitkän sairauspoissaoloriskin tai työkyvyttömyysriskin alla. Taloudellisesti työelämän laadun parantaminen on tuonut laskennallisesti satojentuhansien eurojen säästöt.

Isot muutokset voivat saada aikaan isojakin hyppäyksiä työelämän laadussa, ylös- tai alaspäin. Keusoten lyhyt historia on ollut muutosten aikaa: ensin yhdistettiin kuuden kunnan sote-palvelut ja sen jälkeen alettiin valmistella toden teolla hyvinvointialuetta. Viimeisimmän kyselyn tulokset kertovat hyvästä trendistä, jota halutaan ylläpitää myös vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneella hyvinvointialueella.

– Hyvinvointialueuudistus on meille tärkeä mahdollisuus myös työelämän laadun kehittämiseen. On erittäin lupaavaa, että loppuvuoden 2022 kyselyn tulokset ovat näin hienot, vaikka hyvinvointialueuudistus on vaatinut henkilöstöltämme erittäin ison panoksen. Nyt on tärkeää, että hyvä trendi saadaan säilytettyä, ja sen eteen teemme myös johtotasolla parhaamme, kertoo vt. hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen.