Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä tavataan noin 30 prosentissa kuntia

Jaa

Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020.

Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia.

- Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita lapsiperheitä 20 prosentissa kuntia

Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä on noin 30 prosentissa kuntia. Myös lapsiperheitä on noin 20 prosentissa kuntia.

Kyselyn perusteella kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä voidaan arvioida valtakunnallisesti olevan yhteensä noin 700-1100 henkilöä, kun huomioidaan mahdolliset epävarmuustekijät.

Lapsiperheitä voidaan arvioida olevan noin 30-50 perhettä. Lukuihin kuitenkin sisältyy epävarmuutta, koska kohderyhmän tunnistaminen on haastavaa. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt myös herkästi vaihtavat oleskelukuntaansa ja toisaalta henkilön vuorottelu vastaanottokeskuksen ja kunnan palveluiden välillä vaikeuttaa tarkan henkilömäärän arviointia.

Kunnat eivät ole kattavasti hakeneet valtion korvausta järjestämistään sosiaalipalveluista

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille sosiaalipalveluita on tarjottu pitkälti sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeistuksen mukaan. Ruoka-avun, lääkkeiden sekä hätämajoituksen järjestäminen lapsiperheille on ollut kunnissa kattavaa.

Kunnat eivät ole hakeneet kattavasti valtion korvausta kohderyhmälle järjestämistään korvaukseen oikeuttavista sosiaalihuollon palveluista. Syynä on todennäköisesti tietämättömyys korvausjärjestelmästä sekä toisaalta hakujärjestelmän suuri byrokratia. Korvausjärjestelmä vaikuttaa paikoin jopa epätarkoituksenmukaiselta, sillä valtion katettavaksi säädetyt kustannukset valuvat herkästi kuntien maksettavaksi. Rahoitusjärjestelmän osalta olisikin syytä tarkastella sen mahdollista uudistamista, sillä vastuu ilmiöstä kuuluu lähtökohtaisesti valtiolle.

Kyselyn vastaukset eivät välttämättä kata ainoastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen maahan ilman oleskelulupaa jääneitä henkilöitä tai perheitä. Kohderyhmän erottaminen omaksi ryhmäkseen muista paperittomista on vaikeaa ja osin epätarkoituksenmukaista palvelua annettaessa.

Huomioitavaa on myös se, että samat henkilöt saattavat oleskella vuoden aikana tai samalla hetkelläkin useammassa kunnassa ja näin esiintyä usean kunnan ilmoittamien lukumäärien joukossa.

Erityisesti sosiaalipalveluista annettuja lukuja voi pitää luotettavimpina, koska ne perustuvat yleensä suoraan asiakkaalle tehtyyn päätökseen annetusta sosiaalipalvelusta.

Tutustu alla kyselyn tarkempiin tuloksiin sekä kyselymateriaaliin.

Lisätietoja:

Ellen Vogt, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, p. 044 313 0170, ellen.vogt(at)kuntaliitto.fi

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Coronakrisen försvagar kommunekonomin med 1,7 miljarder euro år 2021: Budgetförhandlingarna bör lösa kommunernas problematiska situation14.8.2020 09:38:29 EESTTiedote

Coronakrisen kommer att försämra den kommunala ekonomin nästa år med cirka 1,7 miljarder euro. Det här framgår av de uppgifter som Kommunförbundet fått in av de största städernas och kommunernas ekonomidirektörer. Utöver konsekvenserna av coronakrisen står kommunerna nästa år inför ökade kostnader, minskade statsandelar och långsamt ökande skatteutfall.

I cirka 30 procent av kommunerna vistas personer som stannat kvar i Finland efter att de fått negativt asylbeslut9.7.2020 08:49:56 EESTTiedote

Kommunförbundet har kartlagt antalet personer som vistas i Finland utan uppehållstillstånd efter att de fått negativt asylbeslut och den socialservice som tillhandahållits dem i kommunerna 2019 och i februari 2020. Kommunernas uppfattning om hur stor grupp det är fråga om och den service som tillhandahållits målgruppen utreddes med hjälp av en enkät. Svaren beskriver situationen i 166 kommuner, vilket motsvarar 77 procent av befolkningen. Enkäten besvarades av representanter för socialväsendet i kommuner och samarbetsområden samt kommunernas invandrarservice. – Kommunerna betonade allmänt att uppgifterna de angett delvis var endast uppskattningar. Det är första gången som man överhuvudtaget kartlagt situationen i denna omfattning. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det är fråga om något som är mycket svårt att utreda exakt, säger Ellen Vogt, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. I 20 procent av kommunerna vistas barnfamiljer som fått negativt asylbeslut Utgående från svaren kan ma

Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EESTTiedote

Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme