Kierrätyskuituja, bakteerien tekemiä laastareita ja luonnon väriaineita – Aalto tuo materiaalivallankumouksen Slushiin
Aalto-yliopisto esittelee Slushissa kymmenen kiehtovaa materiaalitutkimuksen hanketta. Mukana on sekä uutta luovaa tutkimusta että lähemmäs kaupallistamista edenneitä hankkeita.
Monia hankkeita yhdistää biomassan hyödyntäminen. Biomateriaalien tutkimus on pitkään ollut Aallon vahvuuksia, ja FinnCERES-innovaatioekosysteemi vauhdittaa tutkimusta entisestään. Aallon ja VTT:n yhdessä käynnistämän FinnCERESin tavoitteena on synnyttää kahdeksassa vuodessa 300 biotalousalan keksintöä, 80 uutta tuotetta tai palvelua ja 8 startupia.
VTT:n tekemien laskelmien mukaan suomalaisen metsä- ja peltobiomassan arvo voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, kun se hyödynnetään korkean lisäarvon tuotteiden valmistukseen. Esimerkiksi tekstiilikuitujen kysyntä kasvaa maailmassa 3 prosentin vuosivauhtia, ja yritykset etsivät kuumeisesti uusia, ekologisia vaihtoehtoja puuvillalle ja polyesterille. Aallon tutkijat esittelevät Slushissa Ioncell-menetelmää, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua niin puusta kuin kierrätysmateriaaleista. Aallon osastolla pääsee tutustumaan myös sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteena syntyvästä ligniinistä tehtyihin ympäristöystävällisiin pinnoitteisiin, jotka satakertaistavat metallien ruosteenkestävyyden.
3D-tulostettuja luuimplantteja
Aurinkoenergian kysyntä on kovassa kasvussa, mikä vauhdittaa myös uusien materiaalien kehitystä. Monet materiaaleista ovat kuitenkin joko harvinaisia ja kalliita tai ympäristölle haitallisia, mikä rajoittaa niiden käyttöä laajemmassa mittakaavassa. Aallon tutkijat ovat jo onnistuneet korvaamaan aurinkokennoissa käytettävän platinan hiiltyneellä biomassalla, jota valmistetaan teollisuuden sivuvirroista. Tutkimus jatkuu: voisiko puun lisäksi biojätteitä, kuten kalansuomuja, käyttää tehokkaiden aurinkokennojen valmistuksessa?
Bakteerit ovat maapallon kestävimpiä organismeja, ja ne voidaan valjastaa valmistamaan monia eri materiaaleja. Yksi niistä on bakteeriselluloosa: äärimmäisen kestävä, kuumuutta ja kemikaaleja sietävä materiaali, jolla on myös mielenkiintoisia optisia ominaisuuksia. Bakteeriselluloosa ei myöskään ole vahingollinen eläville kudoksille, joten se on lupaava materiaali erilaisiin lääketieteen sovelluksiin, kuten haavasidoksiin ja implanttien kasvatukseen.
Aallon osastolla voi tutustua myös esimerkiksi luonnosta saataviin väriaineisiin, 3D-tulostettuihin luuimplantteihin ja ihmisaivoja jäljittelevän tietokoneen ideaan. Samalla voi tavata aaltolaisia startupeja ja kuulla Aallon yrittäjyystoiminnasta.
Tervetuloa, nähdään Aallon standillä Slushissa!
Lue lisää upeista tutkimusprojekteista osoitteessa https://www.whatif.aalto.fi/
Lisätietoja:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heidi Henrickson
Materials Platform Manager
heidi.henrickson@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme