Audiomedia Oy

Kierrätysliiketoiminnan uranuurtaja - Hyötypaperi Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu

Jaa
Syyskuun alussa Hyötypaperi Oy:n toimitusjohtajan tehtävät jättävä Risto Kauppila, kokee kuuluvansa sukupolveen, jolla on ollut töitä ja luonnollista vetoa yrittäjyyteen. Valkealan Kääpälän kylässä syntynyt Risto Kauppila kasvoi 4-lapsisen perheen nuorimpana ja menetti isänsä kolmivuotiaana. – Äiti pyöritti tilaa ja sai tilapäisapua kiireisinä aikoina, mutta vastuuta tilan töistä oli tarjolla heti kun kynnelle kykeni. Ei vaadittu mitään, kun ei ollut mitään jakovaraa. Elämä oli kuitenkin antoisaa, vaikka rahaa ei ollutkaan. Tämä elämänvaihe oli liikkeellepaneva voima yrittämiseen ja työhön.
Risto Kauppila puusavotalla
Risto Kauppila puusavotalla

Kansakoulun jälkeen Kauppila pääsi ammattikoulun metallilinjalle opiskelemaan viilaaja-koneistajaksi. Veri veti kuitenkin rakennusalalle, jolla oli töitä kun omalla kylällä rakennettiin Suomen yhtä suurinta varuskuntaa, Vekaranjärveä. Kauppila työskenteli useissa yrityksissä saaden työkokemusta ja pääsi 1973 Lappeenrannan teknilliseen kouluun opiskelemaan rakennusmestariksi. – Talvet opiskeltiin ja kesät oltiin töissä. Valmistumisen jälkeen rakennusalalla oli runsaasti töitä tarjolla. Rakennusmestarikoulutus oli erittäin hyvää, vaikka käytännön työ vasta opettikin. 1970-luvun loppupuoli oli hyvää aikaa, alueella oli paljon rakennuskohteita ja omat tavoitteet olivat selviä: työ, perhe ja oma talo.

1976 alkaen Risto Kauppila työskenteli Polar Oy:llä rakennusmestarina. Kauppilan kohteena oli Kouvolassa sijaitseva Pohjola-talo. 80-luvun alussa hän jatkoi Eskolanmäen ja Lehtomäen aluerakentamisen parissa

Asenteiden muutos mahdollisti kierrätysliiketoiminnan nopean kasvun

Eteläpohjalaisen äidin kautta saatu yrittäjyyden perinne kutitti nuoren rakennusmestarin mieltä. Kauppila perusti opiskelukaveri Reijo Loukon ja Raimo Mäyrän kanssa Kymen Puhalluseristevilla Oy:n, joka toi uuden lämmöneristeen Kaakkois-Suomen rakentamiseen. – Testasimme kierrätyspaperista valmistetun ekovillan käyttöä eristeenä erilaisissa koerakentamisen kohteissa yhteistyössä VTT:n kanssa ja tuote toimi kohteissa erinomaisesti.

Vuonna 1985 Kymen Puhalluseristevilla Oy aloitti oman ekovillan eristetuotannon.

– Ymmärsimme, että pienille yrityksille oli tilaa suurten kainalossa. Liiketoiminnan kehittämisen ohessa tehtiin matka Yhdysvaltoihin, jossa tutustuttiin myös kierrätykseen. Tämä osaltaan johti kierrätysliiketoimintaan erikoistuneen Hyötypaperi Oy:n perustamiseen. Yritys turvasi Kymen Puhalluseristevilla Oy:n raaka-aineen saannin.

90-luvulla Hyötypaperi Oy:n pääomistajaksi tuli Paperinkeräys Oy. – Ryhdyimme pian keräämään kaikkea muutakin kierrätettävää kuten pahvia ja teollisuuden hylkyjakeita. Vuosikymmen oli paperinkierrätyksen kulta-aikaa ja Hyötypaperi Oy kasvoikin voimakkaasti tällä vuosikymmenellä.

Kauppilan mukaan kaatopaikkojen täyttäminen oli sen aikainen maan tapa. – 80-luvulla kaatopaikkamaksuja ei ollut, EU-direktiivi tai suomalainen lainsäädäntö ei ollut ohjaamassa riittävästi kierrätykseen. Kaatopaikkoja katsellessa ymmärsi, että jotain oli tehtävä, vaikka siihen aikaan useat aikaisemmat kierrätykseen tähtäävät kokeilut eivät onnistuneet liiketaloudellisesti.

– Kuviteltiin, että kierrätys tuo pelkästään kuluja, vaikka nyt ymmärretään sen säästävän luonnonvaroja ja tuovan yhteiskuntaan merkittäviä säästöjä.

90-luvun lopussa paperin kulutuksen vähentyessä muiden jakeiden kierrätyksen määrä alkoi nopeasti kasvaa. – EU-jäsenyyden ja kierrätystä ohjaavien direktiivien ja omien kansallisten lakien myötä alkoi tulla pohjaa uusien jakeiden järjestelmälliselle kierrättämiselle, tuli kaatopaikkamaksut, euro alkoi ohjata kierrätyksen suuntaan ja asenteet muuttuivat, kuvailee Kauppila.

Kierrätyksellä vahvat kasvunäkymät

Vuonna 2002 Hyötypaperi Oy yhtiö aloitti uudessa Valkealaan rakennetussa terminaalissa polttoaineliiketoiminnan, mikä avasi yritykselle edelleen jatkuvan kasvupolun. – Ei tuolloin voitu kuvitella, että kierrätyksestä tulee tämän mittakaavan liiketoimintaa, kuten se nyt on. Olimme oikeaan aikaan perustaneet liiketoiminnan, jonka varsinainen kasvu oli tuolloin vasta edessä.

Kauppilan mukaan oli työlästä vakuuttaa poliittiset päättäjät niin kunta- kuin valtiotasollakin ja luoda kaikille jakeille kierrätyksen järjestelmä, logistiikka ja ansaintalogiikka. – Saimme mukaan kierrätyspolttoainetta tuottavat Kaakkois-Suomen kaupat, teollisuuden, muuta sidosryhmät ja asiakkaat. Ilman tätä kierrätykseen myönteisesti suhtautuvaa asennetta emme olisi onnistuneet.

– Näinä vuosina luotiin pohja liiketoiminnan rakenteelle, millä nytkin toimimme. Uskon, että kokonaislogistiikan merkitys kierrätyksessä kasvaa, uusia jakeita tulee edelleen kierrätyksen piiriin ja ne lisäävät synergiaa nykyiseen liiketoimintaan, arvioi Kauppila.

Kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen

Hyötypaperi Oy on osa kiertotaloutta, käsitettä, jota moni ei 30 vuotta sitten pitänyt merkittävänä. Kauppilan mukaan suurin haaste on se, että käytämme enemmän luonnonvaroja kuin mitä meillä niitä on käytettävissä. – Resurssien riittävyyden ja ilmastomuutoksen kannalta meidän on lisättävä uusiutuvien materiaalien käyttöä ja uusiutumattomien kierrätystä.

– Uusiutuva metsä ja puu ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten moneen käyttöön ja monta kertaa puukuitu voidaan käyttää. Siksi seuraamme suurella mielenkiinnolla uusien puupohjaisten kierrätettävien materiaalien kuten kertakäyttöastioiden ja tekstiiliteollisuuden käyttöön tulevan kuidun kehittämistä, muistuttaa Kauppila.

Pitkä ura kierrätyksen parissa

Kauppila kokee jättävänsä Hyötypaperin toimitusjohtajuuden oikeaan aikaan. – Kun velattoman yhtiön liikevaihto lähenee 20 miljoonaa euroa, kysyntä kiertotalouden liiketoiminnan tuotteille kasvaa koko ajan ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, voi lähteä hyvillä mielin.

– Yrittäjyys on rankkaa työtä, mutta se myös palkitsee, vaikka uskoimme sellaiseen, jonka olemassaolosta ei edes tiedetty.

Yrittäminen uuden liiketoiminnan parissa Kaakkois-Suomessa ei ole ollut itsestäänselvyys, kun tällä alueella on aina eletty suurten tehtaiden varassa. – Ammattitaitoinen ja asiaansa sitoutunut henkilökunta sekä hyvä asiakas- ja sidosryhmäpalaute antoivat kuitenkin yrittämiselle hyvän selkänojan.

– Pienyrittäjän on sitouduttava yritykseen lähes täysiaikaisesti, ei voi olla vain johtaja. 90-luvun alun vaikeina vuosina tein kahta vuoroa viisi vuotta. Päivällä myytiin tuotetta, illalla paalattiin ja ajettiin paperia. Viikonloppuisin rakennettiin terminaaleja. Kun on tahtoa yrityksen kasvattamiseen ja työ tuotti onnistumisia, auttoi se jaksamaan, muistelee Kauppila.

Työntäyteisten vuosikymmenten jälkeen Kauppilan tulevaisuuden toiveena on laatuaika perheen parissa ja sopivasti työn tekoa. – Minulle laatuaikaa on olla perheen, lasten ja lastenlasten kanssa, pyöräillä sekä matkustella. Täällä Vuohijärven vanhan aseman puistossa, Vuohijärven rannalla on omalle ajalle hyvä tukikohta.

Kauppilasta voidaan sanoa, kerran yrittäjä, aina yrittäjä. Yrittäjyys jatkuu edelleen kiinteistöjalostuksen ja sijoitustoiminnan parissa. Hyötypaperi Oy:n toimitusjohtajana aloittaa 1. syyskuuta yhtiön nykyinen liiketoimintajohtaja Teemu Heinänen.

Kuvat

Risto Kauppila puusavotalla
Risto Kauppila puusavotalla
Lataa
Risto Kauppila
Risto Kauppila
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye