Kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa yrityksille – monia materiaaleja vielä hyödyntämättä

Selvitys tarjoaa tietoa markkina-alueiden ja -volyymien hahmottamiseen

Kuutoskaupunkien yhteisessä Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset eli CircHubs -hankkeessa on selvitetty uusia innovaatioita kaipaavia materiaalivirtoja sekä niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

- Selvityksemme mukaan uusia innovaatioita tarvitaan kaikilla kaupunkiseuduilla esimerkiksi maa- ja kiviainesten, talonrakennusosien uudelleenkäytön, puhdistamolietteiden, jätteenpolton kuonien ja tuhkien sekä puisen rakennusjätteen kiertotalouden edistämiseksi, kertoo kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Selvitykseen on koottu materiaaleista mm. seutukohtaiset vuotuiset määräarviot, jotta yritykset pystyvät hahmottamaan markkina-alueita ja -volyymeja. Maa- ja kiviainesten osalta puhutaan miljoonista tonneista ja muiden mainittujen materiaalien osalta 100 000–300 000 tonnista vuosittain. Uutta liiketoimintaa voi syntyä myös määriltään vähäisempien materiaalivirtojen ympärille. Innovaatiota kaivataan myös PVC- ja EPS-muoveille, joiden volyymi jää vuosittain joihinkin tuhansiin tonneihin.

Uutta liiketoimintaa suunnitellaan työpajoissa

- Materiaalivirtoihin liittyviä liiketoimintamalleja innovoidaan yhdessä yritysten kanssa seudullisesti järjestettävissä työpajoissa, Metsänranta sanoo.

Kunkin kaupunkiseudun työpajan teemaksi valitaan sen alueen potentiaalisimmat materiaalivirrat.

- Pääkaupunkiseudulla pidetyssä rakennusalan työpajassa havaitsimme, että liiketoimintapotentiaalia voisi löytyä rakennus- ja purkutoimintaa tukevista uusista palveluista kuten kuljetus- ja laadunvarmistuspalveluista. Nämä helpottaisivat kierrätettyjen ja uudelleenkäytettävien materiaalien käyttöönottoa projektiluontoisessa ja tiiviisti aikataulutetussa toimintaympäristössä, Metsänranta kuvailee.

Seuraava työpaja järjestetään 26.4. Tampereella, jonka teemana on maa- ja kiviainekset. Turun ja Oulun työpajat ajoittuvat syksyyn 2018 ja kevääseen 2019.

Lisätietoja:

• Nea Metsänranta, kiertotalousasiantuntija, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, p. 050 324 6691, nea.metsanranta(at)hsy.fi (9.3.2018 asti)
• Susan Lyytikäinen, ilmastoyksikön päällikkö, Helsingin seudun ynmpäristöpalvelut HSY, p. 050 468 7680, susan.lyytikainen(at)hsy.fi (12.3.2018 alkaen)
• Pirkko Eteläaho, projektipäällikkö, Business Tampere, p. 040 630 4840, pirkko.etelaaho(at)businesstampere.fi

CircHubs-hanke CircHubs (6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset) -hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa ja saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Mukana toteuttamassa hanketta on tahoja kaikista kuutoskaupungeista: Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Tampereelta, Turusta ja Oulusta. Hanketta tekevät HSY, Business Tampere, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Kiertokaari Oy, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Ekokumppanit. Mukana olevilla kaupunkiseuduilla on kullakin omaa erityisosaamista ja konkreettista työtä kiertotalouden edistämiseksi tehdään mm. alueellisissa kiertotalouskeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomossa mm. etsitään keinoja hyödyntää jätteenpoltossa syntyviä kuonia ja tuhkia entistä tehokkaammin sekä kehitetään alustamaista toimintamallia kiertotalouskeskusten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseksi. Turun seudulla maa- ja kiviaineisten sekä poistotekstiilien kierrätystä ratkotaan Topinpuiston kiertotalousverkostossa ja Oulussa biokaasun ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi. Tampereen seudulla on paneuduttu esimerkiksi tuhkien ja kuonien sekä maa- ja kiviainesten kiertotalouden edistämiseen. Keskusten välinen yhteistyö mahdollistaa alueellisen osaamisen jakamisen ja hyödyntämisen valtakunnallisesti. Selvityksen tiedot on koottu hankkeen nettisivuille

Kiertotalous Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään mahdollisimman pitkään. Uuden liiketoiminnan luominen resursseja säästävistä ratkaisuista on kiertotalouden keskeisintä toimintaa. Liiketoimintapotentiaalia nähdään mm. uudenlaisissa palveluihin ja jakamiseen perustuvissa ratkaisuissa. Liiketoimintaa on syntynyt esimerkiksi metallien ja puhtaiden ja tasalaatuisen muovien kierrätyksellä. Uusia innovaatioita kuitenkin tarvitaan, jotta hankalamminkin hyödynnettävissä olevat materiaalivirrat saataisiin kiertoon taloudellisesti kannattavalla tavalla.