Jyväskylän yliopisto

Kiertotalous tehostuu: Biojätteestä tuotetaan happoja metallien talteenottoon – prosessissa syntyy myös lannoitetta

Jaa

Jyväskylän yliopisto ja Luonnonvarakeskus aloittavat kiertotalouden kehityshankkeen, jossa jäte- ja sivuvirroista kehitetään raaka-aineita uudella tavalla. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Keski-Suomeen ja lisää myös Suomen teollisuuden raaka-aineiden omavaraisuutta. Kehitettävä menetelmä perustuu anaerobiseen käymisprosessiin ja hydrometallurgiaan.

Kiertotalouden kehityshankkeessa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen hydrometallurgista koelaitteistoa, kertoo hanketta johtava yliopistotutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Kiertotalouden kehityshankkeessa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen hydrometallurgista koelaitteistoa, kertoo hanketta johtava yliopistotutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Hankkeessa kehitetään menetelmä, jolla biojätteestä tuotetaan anaerobisen käymisprosessin avulla orgaanisia happoja. Näillä hapoilla voidaan irrottaa harvinaisia maametalleja elektroniikkajätteestä hydrometallurgisessa prosessissa.

Sen lisäksi prosessissa tuotetaan biokaasua ja hyödynnetään mädätejäännös lannoitteena tai maanparannusaineena. Jäännökseen voidaan yhdistää myös voimalaitostuhkaa, josta saadaan lannoitekäyttöön soveltuvaa kierrätysraaka-ainetta.

”Konsepti on ainutlaatuinen ja tuottaa tehokkaasti energiaa, orgaanisia happoja, lannoitetta ja harvinaisia maametalleja paikallisista jäte- ja sivuvirroista”, sanoo kehitystyötä johtava yliopistotutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta.

Kehityshanke avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Keski-Suomeen ja vahvistaa paikallista omavaraisuutta useiden eri raaka-aineiden osalta.

”Selvitämme valmistettujen kierrätystuotteiden mahdollisia käyttäjiä sekä kehitettyjen prosessien kaupallistajia. Kun tarvittavat raaka-aineet valmistetaan Suomessa omista sekundäärivirroista, riippuvuus globaaleista tuotantoketjuista vähenee. Tämä lisää teollisuuden toimintakykyä kriisitilanteissa, säästää luonnonvaroja ja pienentää hiilijalanjälkeä”, sanoo Perämäki.

Biojätteestä syntyy teollisuudelle tärkeitä happoja – sivutuote vety hyödynnetään metaanina  

Hankkeessa hyödynnetään anaerobista käymisprosessia tavalla, jolla biojätteestä tai muusta orgaanisesta sivuvirrasta voidaan biokaasun lisäksi tuottaa orgaanisia happoja.

Konseptin eri vaiheista syntyy sivutuotteena myös vetyä, joka hyödynnetään muuttamalla se metaaniksi.

”Vedyn hyödyntäminen metaanina on erityisesti Keski-Suomessa järkevää, koska kysyntää metaanille on liikenteen polttoaineena. Tulevaisuudessa voimme miettiä myös muita vedyn hyödyntämistapoja”, kertoo johtava tutkija Saija Rasi Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonvarakeskuksen monipuolinen tutkimusalusta mahdollistaa anaerobisen prosessoinnin tutkimisen ja kehittämisen useilla eri reaktoritekniikoilla ja eri kokoluokissa.

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella otettiin viime vuonna käyttöön hydrometallurginen pilot-laitteisto, jolla raaka-aineiden talteenotto voidaan toteuttaa teollisia prosesseja mallintaen. Tätä ainutlaatuista ympäristöä tullaan hyödyntämään edelleen tässä hankkeessa.

”Pilot-laitteistolla voidaan käsitellä jätemateriaaleja kilon mittakaavassa, jolloin kehitettyjen menetelmien toimivuudesta teollisessa mittakaavassa saadaan tavallisia laboratoriokokeita realistisempi arvio”, Perämäki kertoo.

Hankkeen tuloksena Keski-Suomeen muodostuu ainutlaatuinen kiertotalouden ekosysteemin konsepti, missä jätemateriaalien kierrätys ja energiantuotanto tehostuvat. Tällä toimintamallilla tuotetaan teollisuudelle vaihtoehtoisia kierrätysraaka-aineita perinteisten louhittavien malmien ja raaka-aineiden rinnalle.

Luonnonvarakeskus ja Jyväskylän yliopisto pilotoivat kehitettävää kiertotalouden ekosysteemin konseptia suuremmassa mittakaavassa hankkeen loppupuolella.

Alkava hanke on nimeltään ”Kiertotalouden ekosysteemi: jäte- ja sivuvirrat raaka-aineiksi (KIRE)”. Se sai Euroopan aluekehitysrahastolta ja valtiolta yhteensä lähes 400 000 euron rahoituksen. Hankkeen muita rahoittajia ovat Jyväskylän kaupunki, Mustankorkea Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Saarijärven Kaukolämpö Oy ja Kuopion Energia Oy.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Siiri Perämäki, Jyväskylän yliopisto, siiri.e.peramaki@jyu.fi,
+358408053495, linkki metallien talteenoton tutkimukseen kemian laitokselle

Johtava tutkija Saija Rasi, Luonnonvarakeskus, saija.rasi@luke.fi, +358295326469


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kiertotalouden kehityshankkeessa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen hydrometallurgista koelaitteistoa, kertoo hanketta johtava yliopistotutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Kiertotalouden kehityshankkeessa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen hydrometallurgista koelaitteistoa, kertoo hanketta johtava yliopistotutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 21.5.2021: Musiikin ja liikunnan yhdistäminen tuo lisää terveyshyötyjä lapsille12.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Pipsa Tuomisen väitöstutkimuksessa selvitettiin musiikkiliikuntavideoiden ja musiikkimatolla tapahtuvan liikkumisen vaikutuksia alle kouluikäisten lasten liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tulosten mukaan lapset, jotka noudattivat tutkimuksessa annettuja harjoitteluohjeita, vähensivät paikallaanoloaan ja lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan lähtötilanteeseen verrattuna. Äitien musiikkitausta, esimerkiksi laulaminen, soittaminen tai tanssiminen vaikutti positiivisesti lasten kevyen fyysisen aktiivisuuden määrään.

Verkkopalvelut tuntevat sinut jo ja ennakoivat halusi ja motivaatiosi – tutkimus selvitti, miten digimarkkinoinnin ajoitus voisi olla vieläkin tarkempaa10.5.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Verkkopersonointi on digitaalisen markkinoinnin keskeisimpiä työkaluja, mutta onnistuakseen se vaatii osuvaa ajoittamista. Toisin sanoen, mitä oikeammalla hetkellä mainos tavoittaa kuluttajan, sitä todennäköisemmin tällä on motivaatiota klikata tuote tai palvelu ostoskoriin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen tutkimuksen mukaan käyttäjän psykologisen profiloinnin painottaminen motivaatioon voisi tarkentaa personoinnin ajastusta entisestään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme