Oulun yliopisto

Kiiltomadoista löytyi uusia viruksia

Jaa

Kiiltomadoilla, kuten kaikilla eliöillä, on viruksia. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Keski- ja Etelä-Suomen kiiltomatojen RNA:ta ja löydetty niistä 11 uutta viruslajia. Nämä uudet virukset kuuluivat yhdeksään eri virusheimoon, muun muassa flaviviruksiin.

Kiiltomatonaaras. Kuva: Anna-Maria Borshagovski
Kiiltomatonaaras. Kuva: Anna-Maria Borshagovski

Flavivirukset ovat niveljalkaisten viruksia, joista osa aiheuttaa ihmisille vaarallisia tauteja, kuten denguekuumetta, keltakuumetta, Zikavirustautia ja puutiaisaivotulehdusta. Suurin osa flaviviruksista on kuitenkin ihmiselle vaarattomia. Kaikkia löydettyjä viruksia oli kiiltomadoissa useampana vuonna, joten nämä virukset kuuluvat todennäköisesti kiiltomatojen perusmikrobiomiin eivätkä siten aiheuta niille normaalisti suurta haittaa.

Etukäteen tutkimuksessa oletettiin, että kiiltomadoilla voisi olla tavallista vähemmän viruksia, koska ne ovat tekemisissä toistensa kanssa melkeinpä ainoastaan parittelun aikana. Tutkimuksen tulos osoitti kuitenkin, että kiiltomadoilla on aivan tavallinen määrä viruksia (kuva 1).

Miten sitten kiiltomadot saavat viruksia? Ne syövät etanoita ja kotiloita, joten virukset ehkä siirtyvät ruuasta kiiltomatoihin tai sitten kiiltomatojen virukset infektoivat sukusoluja ja siirtyvät suoraan vanhemmilta uuteen yksilöön. Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että useimmat kiiltomadon virukset siirtyvät suoraan vanhemmilta jälkeläisiin. Se olisikin viruksilta erinomainen strategia silloin, kun isäntänä on epäsosiaalinen eläin ja leviäminen siten yksilöstä toiseen epävarmaa.

Kiiltomatojen kaikkein näkyvin ominaisuus on valontuotto. Se, vaikuttavatko virukset kiiltomatonaaraiden valon määrään tai koiraiden valon havaitsemiseen, jäi vielä selvittämättä. Muutamalla tutkittavalla koiraalla oli päässään erittäin korkeita virusmääriä (ts. melkein puolet pään RNA:sta oli peräisin viruksista), joten ainakin näillä koirailla virukset varmasti haittasivat naaraiden houkutusvalon havaitsemista.

Artikkeli:

Viljakainen, L., Borshagovski AM., Saarenpää S., Kaitala A., Jurvansuu J. Identification and characterisation of common glow-worm RNA viruses, Virus Genes 2019

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Jaana Jurvansuu, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Jaana.Jurvansuu@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387 sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Kiiltomatonaaras. Kuva: Anna-Maria Borshagovski
Kiiltomatonaaras. Kuva: Anna-Maria Borshagovski
Lataa
Viruslajien määrä kiiltomadossa
Viruslajien määrä kiiltomadossa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Sukusiitos lyhentää varpusten elinikää ja poikasten määrää riippumatta lintuyhteisön koosta tai elinympäristöstä26.6.2020 07:30:00 EESTTiedote

Sukusiitos lyhentää erittäin voimakkaasti villien varpusten elinikää ja niiden aikuisikään selviävien poikasten määrää. Sukusiitoksen vaikutukset olivat samanlaisissa kaikissa lintuyhteisöissä riippumatta niiden erilaisista elinympäristöistä tai populaatioiden koosta, todettiin uudessa suomalais-norjalaisessa tutkimuksessa. Tulos on luonnonsuojelun kannalta merkittävä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme