Keskuskauppakamari

Kiinteistöalalle 177 uutta laillistettua välittäjää

Jaa

Keskuskauppakamarin välittäjäkokeista saatiin tämän syksyn koekierroksella 158 uutta laillistettua kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 19 laillistettua vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Kokeen suosio jatkuu korkeana, sillä viime vuonna voimaan tullut laki edellyttää vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä kokeen osoittamaa ammatillista pätevyyttä.

Jaana Tikkunen / Kuva: Pasi Murto
Jaana Tikkunen / Kuva: Pasi Murto

Yhteensä kokelaita oli marraskuussa järjestetyssä kokeessa 566 henkilöä, joista 545 osallistui LKV-kokeeseen ja 21 LVV-kokeeseen. Läpipääsyprosentit olivat LKV-kokeessa 29 prosenttia ja LVV-kokeessa 90 prosenttia. LVV-kokeessa menestyttiin viime vuosien tapaan hyvin, mutta LKV-kokeessa läpipääsyprosentti laski selvästi edellisistä koekierroksista. Viimeisen kolmen koekierroksen läpipääsyosuudet vaihtelivat 45 prosentista 61 prosenttiin.

“Viime kokeiden läpipääsyosuudet ovat olleet harvinaisen korkealla. Pitkän aikavälin keskiarvo läpäisseiden osuudessa on 38 prosenttia, joten tällä kierroksella jäätiin selvästi myös alle sen. On tärkeää muistaa, että kokeessa edellytetään hyvin laaja-alaista osaamista. Koekysymykset liittyvät vahvasti lainsäädäntöön ja vastauksilta edellytetään sen vuoksi täsmällisyyttä. Vaativaan kokeeseen ei ehkä ollut valmistauduttu riittävän hyvin”, Keskuskauppakamarin lakimies Jaana Tikkunen arvelee.

Tikkunen uskoo, että moni hylätyistä kokelaista yrittää koetta uudelleen ensi keväänä, sillä viime vuoden alusta voimaan on astunut laki, joka edellyttää LKV- tai LVV-pätevyyttä vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä. Ennen pätevyys vaadittiin vain liikkeen vastaavalta hoitajalta. Lainmuutoksen myötä välitysliikkeet joutuvat harkitsemaan välittäjien rekrytointeja entistä huolellisemmin.

“Ammattipätevyyden arvo kiinteistöalalla toimivien keskuudessa on noussut lainmuutoksen myötä, mutta ala on myös itse alkanut korostaa koulutuksen merkitystä välitystoiminnassa. Välittäjän pätevyys osoittaa, että kokeessa hyväksytty tuntee toiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen lainsäädännön ja hyvän välitystavan sekä hallitsee välitystoimeksiannon hoitamisen edellyttämät käytännöt”, Tikkunen kertoo.

Välittäjäkokeet järjestetään valtakunnallisesti kolmella koepaikalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Seuraava koe järjestetään 14.4.2018.

Lisätietoja:

http://kauppakamari.fi/koulutus-tutkinnot-kokeet/lkv-ja-lvv-koe/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jaana Tikkunen / Kuva: Pasi Murto
Jaana Tikkunen / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Jaana Tikkunen / Kuva: Pasi Murto
Jaana Tikkunen / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Jaana Tikkunen / Kuva: Pasi Murto
Jaana Tikkunen / Kuva: Pasi Murto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden hallitukset päättävät jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemisesta16.4.2018 13:19Tiedote

Valtiovarainministeriön osakkeenomistajien oikeudet -työryhmä on tänään antanut mietintönsä, joka sisältää muutoksia esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien avoimuuteen ja toimitusjohtajan palkitsemiseen. Työryhmän ehdottamilla muutoksilla ei Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan olisi merkittäviä vaikutuksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

EU:n ajama amerikkalaistyylinen ryhmäkanne ei sovi Suomeen13.4.2018 14:17Tiedote

Euroopan komission julkistama Kuluttajat vahvempaan asemaan -lakipaketti sisältää ryhmäkannetta koskevan direktiiviehdotuksen. Ryhmäkanteen toteutuminen komission esittämässä muodossa tekisi tyhjäksi suomalaisen tasapainoisen ryhmäkannesääntelyn ja virkavastuulla tehtävän harkinnan. Ehdotus sisältää Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan piirteitä amerikkalaisesta ryhmäkannekäytännöstä, jossa yksityiset tahot voivat tehtailla kanteita.

Kehysriihen päätökset eivät korjaa rakenteellista alijäämää11.4.2018 21:56Tiedote

Hallituksen kehysriihessä päättämät toimet ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan oikeansuuntaisia. Työllisyyttä tukevat ratkaisut eivät kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta sellaiselle tasolle, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä korjaantuisi. Romakkaniemi on pettynyt, että hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta paikallinen sopiminen ei edennyt kehysriihessä.

Keskuskauppakamarin Romakkaniemi kehysriihestä: Vetokratia halvaannuttaa päätöksentekoa3.4.2018 11:35Tiedote

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi perää hallitukselta julkista taloutta tervehdyttäviä päätöksiä kehysriihessä. Talouskasvu on jättänyt varjoonsa sen tosiasian, että julkinen velka kasvaa edelleen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia on edelleen tekemättä. Työllisyysaste on aivan liian alhainen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi.

Sote-uudistus vietävä maaliin - paluu lähtöruutuun olisi surkea vaihtoehto14.3.2018 00:30Tiedote

Ehdotettu sote-uudistus ei ole täydellinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sen kaataminen. “Sote-uudistus vie tilannetta parempaan suuntaan nykytilaan verrattuna. Se luo myös hyvän pohjan kehittää palveluiden tuottavuutta ja laatua tulevaisuudessa. Sen takia uudistus on parempi toteuttaa, kuin palata alkuruutuun”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme