Kiinteistöliiton Petri Pylsy: Sähkömarkkinalainsäädännön mahdollistettava aurinkosähkön hyvityslaskentamalli

Valtioneuvoston selonteossa energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 todetaan, että valtaosa sähkönpientuotannon potentiaalista on asuinrakennuksissa. Potentiaalin toteutuminen edellyttää, että aurinkosähkön hyvityslaskentamalli on myös lainsäädännön puolesta mahdollinen.

Petri Pylsy edusti Kiinteistöliittoa työryhmässä, joka työskenteli kahden vuoden ajan selvittääkseen älykkään sähköjärjestelmän mahdollisuuksia sähkömarkkinoilla. Työryhmän tehtävänä oli luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä ja esittää konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa.

Työryhmä ehdottaa keskiviikkona julkistetussa raportissaan muun muassa positiivista suhtautumista energiayhteisöihin, sähkönsiirron kiinteän maksun korvaamista tehokomponentilla ja kulutusjoustoratkaisujen syntymistä kilpaillun liiketoiminnan kautta.

”Suomen etu energiamurroksessa ovat lähes 90 000 luontaiseksi energiayhteisöksi soveltuvaa toimijaa eli asunto-osakeyhtiöt”, Pylsy sanoo.

Työryhmän linjauksen mukaisesti positiivista suhtautumista energiayhteisöihin tarvitaan, jotta asunto-osakeyhtiössä asuvat saadaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa omakotitaloissa asuviin. Nykyinen sähkömarkkinalainsäädäntö ei esimerkiksi mahdollista taloyhtiöissä aurinkosähköjärjestelmän toteuttamista kustannustehokkaimmalla tavalla. Osakkaat eivät tyypillisesti pysty saamaan täysimääräistä hyötyä yhteisön tuottamasta sähköstä, koska kiinteistösähkön kulutuksen jälkeen ylijäävän tuotannon oletetaan aina siirtyvän sähkönsiirtoyhtiön verkkoon. Käytännössä ylijäämä kuitenkin käytetään pääosin oman taloyhtiön asunnoissa.

Asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä tarvitsee mahdollistavaa lainsäädäntöä

Ensimmäinen askel kohti energiayhteisöjä olisi mahdollistaa asunto-osakeyhtiöissä niin sanottu hyvityslaskentamenettely. Tämä ratkaisu olisi resurssitehokas hyödynnettäessä jo asennettujen älykkäiden sähkömittareiden mittaustietoja. Aurinkosähköstä saatavaa hyötyä jaettaisiin laskennallisesti taloyhtiön osakkaille.

”Asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä rakentuu mahdollistavan, ei tiukasti rajoittavan sähkömarkkinalainsäädännön päälle. Mahdollistavan lainsäädännön päälle on hyvä rakentaa kustannustehokkaita, helposti ymmärrettäviä ratkaisuja täyttämään asiakkaiden tarpeet”, Petri Pylsy toteaa.

Pylsyn mielestä sähkömarkkinoiden ja koko energiajärjestelmän kehittämisen on pohjauduttava lähtökohtaisesti markkinaehtoisiin ratkaisuihin. Kuten työryhmäkin toteaa, markkinoiden hintasignaaleja ei pidä yrittää vahvistaa keinotekoisesti esimerkiksi suhteellisen sähköveron avulla.

Taustalla tarve hillitä ilmastonmuutosta

Sähkömarkkinoiden murroksen taustalla on pyrkimys ilmastonmuutoksen hillitsemiseen suosimalla sähköntuotannossa uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulivoimaa. Koska uusiutuvien energianlähteiden saatavuus vaihtelee olosuhteiden mukaan, myös kulutusta on kyettävä mukauttamaan tarjonnan mukaan.

”Taloyhtiöiden todellisen energiamurroksen keskiössä on suunnitelmallinen kiinteistöpito. Teknisten ratkaisujen suunnittelussa aina sähköautojen latauspisteistä lämpöpumppuihin on otettava entistä paremmin huomioon energiankulutuksen lisäksi myös hetkelliset kulutushuiput ja niiden hallinta”, Pylsy sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 

Älyverkkotyöryhmän loppuraportti