Keskuskauppakamari

Kiinteistömarkkinat vahvassa kasvussa – asuntojen ja kiinteistöjen oikean arvon määrittely tärkeää

Jaa

Suomalaiset kiinteistömarkkinat vilkastuvat, osoittaa Keskuskauppakamarin kysely, johon vastasi 136 kiinteistönarviointialan ammattilaista. Myös KTI Kiinteistötieto Oy:n tilastojen mukaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäynti on huippulukemissa. Oikean arvon määrittely asunnolle tai kiinteistölle nousee tärkeämpään asemaan markkinoiden vahvistuessa. EU:n asuntoluottodirektiivin kansallinen täytäntöönpano tulee lisäämään osaavien kiinteistöarvioijien kysyntää.

Raisa Harju / Kuva: Pasi Murto
Raisa Harju / Kuva: Pasi Murto

Kiinteistöalalla vaativimpia arvonmäärityksiä tekevien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) mukaan suomalaisilla kiinteistömarkkinat näyttävät hyviltä. AKA-kyselyyn vastanneista kiinteistöarvioijista 58 prosenttia kertoo kiinteistömarkkinoiden vilkastuneen tai vilkastuneen paljon viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 vastaava osuus oli 41 prosenttia ja vuonna 2015 32 prosenttia. Hiljentymään päin markkinat arvioi enää 7 prosenttia, kun vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 36 prosenttia.

“AKA-arvioijilla on hyvät näkymät suomalaiseen kiinteistömarkkinaan, sillä he toteuttavat vuosittain lähes 4000 vaativan kiinteistökohteen arvonmääritystä. Talouden piristyminen näkyy myös vilkastuvina kiinteistömarkkinoina. Näin oikein tehty arvonmääritys koskee yhä useampaa kiinteistömarkkinoilla toimivaa”, Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju sanoo.

Myös KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan vuodesta 2017 on tulossa jälleen kiinteistökauppojen ennätysvuosi. Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi on ollut vahvassa kasvussa vuodesta 2014 lähtien.

“Kun hiljaisimpana vuonna 2011 yli miljoonan euron arvoisten ammattimaisten toimijoiden tekemien kiinteistökauppojen arvo oli Suomessa 1,8 miljardia, yllettiin viime vuonna yli nelinkertaiseen summaan eli 7,4 miljardiin euroon. Tänä vuonna lähes vastaavassa luvussa oltiin jo elokuussa, erityisesti Sponda-kaupan ansiosta”, Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivässä puhunut KTI:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva kertoo.

Asuntoluottodirektiivin täytäntöönpano lisää kysyntää päteville arvioijille

Keskuskauppakamarin AKA-kyselyn mukaan markkinoiden vilkastuminen ei kuitenkaan juurikaan vielä näy arviokirjojen määrissä. AKA-arvioijista valtaosa (54 prosenttia) kertoo tekevänsä AKA-arviolausuntoja saman verran vuodentakaiseen aikaan verrattuna.

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju uskoo , että asuntoluottodirektiivin kansallinen täytäntöönpano lisää auktorisoitujen kiinteistöarvioijien osaamisen kysyntää. Päteviä arvioijia tullaan jatkossa tarvitsemaan enenevissä määrin myös asuntovakuudellisten luottojen vakuusarvoja määritettäessä.

“Yli kaksi kolmasosaa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Asianmukainen vakuudenarviointi on äärimmäisen tärkeää niin kuluttajan kuin luotonmyöntäjänkin kannalta lähivuosina”, Harju muistuttaa.

Tänä vuonna voimaan tulleen direktiivin mukaan vakuusarvioinnin suorittajan tulee olla riittävän pätevä henkilö, joka on myös riittävän riippumaton luotonmyöntöprosessista. Arvioinnissa tulee käyttää luotettavia, kansainvälisiin standardeihin perustuvia arviointimenettelyjä.

“Auktorisoidun arvioijan käyttäminen kannattaa etenkin haastavien kohteiden vakuusarvonmäärityksessä, sillä AKA-arviokirjat tehdään aina kansainvälisten arviointistandardien mukaisin menettelyin”, Harju kertoo.

Keskuskauppakamarin AKA-kyselyyn vastasi 136 AKA-arvioijaa 247:stä. Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) arvioivat Suomessa vuosittain useita tuhansia kiinteistöjä kesämökeistä liikekeskuksiin. Toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin kiinteisönarviointilautakunta. AKA-arvioijien osaamista käytetään usein erityistä puolueettomuutta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa sekä vaativissa kohteissa. Lähes sata AKA-arvioijaa kokoontui Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivään Helsinkiin 25.10.2017 kuulemaan kiintöistönarviointialan ajankohtaista aiheista.

Lisätietoja:

Raisa Harju, Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sihteeri, p. 050 554 2683, raisa.harju@chamber.fi

Hanna Kaleva,  KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja, p. 040 555 5269, hanna.kaleva@kti.fi

Avainsanat

Kuvat

Raisa Harju / Kuva: Pasi Murto
Raisa Harju / Kuva: Pasi Murto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta on luovuttava10.11.2017 06:00Tiedote

Hallituksen tulee päättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta luopumisesta osana valmisteilla olevaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, vaativat kauppakamarit. Työministeri Jari Lindström totesi keskiviikkona, että hallitus ei aio ryhtyä toimiin asiassa. Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnan poistamisessa tulee kuitenkin edetä, sillä se parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa.

Lautakunnan suositus säilyvyysaikasopimusehdosta päivittäistavarakaupan sopimuksissa10.11.2017 06:00Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on 10.11.2017 antanut suosituksen. Suosituksen mukaan elintarvikeketjun toimijoiden tulisi sopia nykyistä tasapuolisemmasta riskinjaosta koskien säilyvyysaikojen jakautumista elintarvikeketjun sopijaosapuolten välillä. Nyt laajalti käytössä oleva 80 prosentin säilyvyysaikaehto on jäykkä ja tehoton. Ehto edellyttää, että jos tuotteen säilyvyysaika on esimerkiksi 730 päivää, tuotteen parasta ennen -päiväyksen mukaista myyntiaikaa on oltava jäljellä 584 päivää sen saapuessa keskusvarastolle. Lautakunnan näkemyksen mukaan tasapuolisempi riskinjako tehostaa elintarvikeketjun toimintaa ja vähentää tarvetta neuvotella sopimusehdosta erikseen. Lisäksi se johtaa neuvotteluvoimaltaan eri suuruisten toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun ja vähentää pienten toimijoiden riskiä liikesuhteen loppumisesta. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan verkkosivuilla: https://kauppakamari.fi/lautakunnat/elintarvikeketjun-kauppa

Idänkauppa kaukana huippuvuosista Venäjän kasvusta huolimatta9.11.2017 10:00Tiedote

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.

Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero1.11.2017 13:37Tiedote

Ansiotuloverotuksen liian jyrkkä progressio ja kannustinloukut ovat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan uhka talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme