Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kiky-sopimuksen työllisyysvaikutus oli merkittävä – suomalaisten työviikko jää yhä EU-keskiarvoa lyhyemmäksi

Jaa

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.

Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Työajan merkitys kilpailukyvylle ja työllisyydelle määrittyy työvoimakustannusten ja tuottavuuden kautta. Työaikamuutokset tukevat siis työllisyyttä ja kilpailukykyä silloin, kun ne alentavat työvoimakustannuksia tai nostavat tuottavuutta. Vuonna 2016 voimaan tullut kilpailukykysopimus (ns. kiky-sopimus) paitsi nosti Suomen työllisyyttä, myös paransi suhteellista kilpailukykyä, käy ilmi tänään julkaistusta Antti Kauhasen ja Markku Lehmuksen tutkimuksesta ”Työaika, työllisyys ja kilpailukyky” (ETLA Raportti 92).

Työajan pidentäminen oli vain yksi osa kiky-sopimusta. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät työvoimakustannusten alenemisella eli sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Jotta työllisyysaste nousisi hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin, tarvittaisiin ainakin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä on ennusteiden mukaan muutenkin syntymässä. Tarve on siis samansuuruisille toimenpiteille kuin edellisen hallituksen aikana. Arvio perustuu Etlan maaliskuun 2019 suhdanne-ennusteeseen.

Pelkästään työaikaa pidentämällä ei tavoiteta 75 prosentin työllisyyttä, mutta työajan pidentämiselläkin on vaikutuksensa, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

- Työajan pidennyksen voidaan odottaa lisäävän työllisyyttä noin 8000‒16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä, Lehmus sanoo.

Suomalaisten työviikko edelleen EU-keskiarvoa lyhyempi

Suomessa kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on vajaan tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Sekä kokopäiväisten että myös osa-aikaisten työviikot jäävät eurooppalaisessa vertailussa meillä lyhyiksi. Suomessa myös lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa useimpia muita Euroopan maita enemmän.

Työajan pidentämisen tai lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu olennaisesti siitä, kuinka työajan muutokset vaikuttavat työvoimakustannuksiin ja työn tuottavuuteen. Työajan lyhentäminen esitetään usein ratkaisuksi työllisyyden nostamiseen, mutta näin ei kuitenkaan ole, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

- Jos ajatuksena on, että kun kukin työntekijä tekee vähemmän töitä, niin sitä riittää useammalle, ei keino tepsi. Työajan lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu ennen muuta siitä, miten kannattavaa on työllistää. Jos työajan lyhentämisen yhteydessä kuukausiansioita ei leikata siten, että tuntiansiot pysyvät ennallaan, työpaikkoja syntyy vähemmän ja tuhoutuu enemmän kuin aiemmin, Kauhanen toteaa.

Tutkimusraportin työaikavertailussa on käytetty Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreinta työvoimatutkimusta. Raportin toisessa osassa kilpailukykysopimuksen merkitystä työllisyydelle ja Suomen kilpailukyvylle tarkastellaan hyödyntäen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen makromallia. Analyysissä erotellaan työajan pidennyksen sekä sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen merkitys kiky-sopimuksen työllisyysvaikutuksille. Tutkimuksen ovat tilanneet Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Metsäteollisuus ry.

 

Kauhanen, Antti – Lehmus, Markku: Työaika, työllisyys ja kilpailukyky (ETLA Raportti 92) 

Liitteet: Kuviot 3 ja 4

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Lataa
Kokoaikaisten viikkotyöaika 2018. Lähde: Eurostat.
Kokoaikaisten viikkotyöaika 2018. Lähde: Eurostat.
Lataa
Osa-aikaisten viikkotyöaika 2018. Lähde: Eurostat.
Osa-aikaisten viikkotyöaika 2018. Lähde: Eurostat.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi on kärsinyt muita vähemmän EU:n Venäjän vastaisista kauppapakotteista11.11.2019 06:30:00 EETTiedote

Suomi on tuoreen tutkimuksen mukaan kärsinyt EU:n Venäjän vastaisista kauppapakotteista vähemmän kuin muu maailma keskimäärin. Tuoreen ETLA-tutkimuksen mukaan pakotteiden alaisten tuotteiden osuus Suomen viennistä oli muita pienempi jo ennen pakotteita, ja siten myös pudotus pakotteiden asettamisen jälkeen on ollut pienempi. Kauppapakotteet ovat vaikuttaneet voimakkaammin esimerkiksi Yhdysvaltojen, Ranskan, Australian ja Latvian talouksiin. Suomi oli kuitenkin yhdeksänneksi tärkein pakotteiden alaisten tuotteiden viejä Venäjälle vuosina 2001-2017.

Etla: Aikuiskoulutus ei houkuta niitä, jotka siitä eniten hyötyisivät17.10.2019 08:00:00 EESTTiedote

Ns. supistuvissa ammateissa työskentelevät osallistuvat aikuiskoulutukseen melko vähän, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Kouluttautuminen kasautuu eli aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti nuoremmat ikäryhmät sekä ne, joilla on jo ennestään hyvä koulutus. Iäkkäämmät ja heikommin koulutetut suorittavat vain harvoin jonkin muotoisen tutkinnon ja osallistuvat todennäköisemmin vain työvoimapoliittiseen koulutukseen.

ETLA alensi jälleen kasvulukuja: ensi vuonna hiljenee ja julkistalouden tasapaino heikkenee16.9.2019 09:30:00 EESTTiedote

Suomen talouskasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna selvästi. Laivatoimitusten ansiosta vienti vetää vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna hidastuva kasvu on hyvin riippuvaista kotimaisesta kysynnästä. Etlan tänään julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Julkistalouden tasapaino heikkenee paitsi hidastuvan kasvun, myös hallituksen menolisäysten takia. Etla arvioi Suomen talouden ajautuvan tekniseen taantumaan tänä vuonna 18 prosentin todennäköisyydellä ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä.

Muistutuskutsu medialle: ETLA julkaisee syksyn suhdanne-ennusteen maanantaina 16.9. klo 9:3013.9.2019 10:11:03 EESTTiedote

- Kasvu hidastuu, mutta missä määrin? - Millä todennäköisyydellä ajaudumme taantumaan? - Miltä näyttää Saksa ja muu euroalue ensi vuonna? - Miten käy Suomen valtiontaloudelle ja työllisyystavoitteelle? Muun muassa näihin kysymyksiin on luvassa vastauksia, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos esittelee vuoden 2019 toisen talousennusteensa: Suhdanne 2/2019 Aika: Maanantai 16.9. klo 9:30-10:30 Paikka: Etla, Arkadiankatu 23 B, Helsinki Tuoreet luvut ja talouden kasvuarvion esittelee Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Kysymyksiin on vastaamassa myös toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Ensimmäistä kertaa Etla on laskenut myös, millä todennäköisyydellä Suomi voi ajautua taantumaan. Aamiaistarjoilu klo 9 alkaen. Tervetuloa! Ilmoittautumiset: viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA, p. 040-5051241, tytti.sulander@etla.fi Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 16.9. alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata omalle koneelleen, samoin Suhdanne-julkais

Kutsu medialle: ETLA julkaisee syksyn suhdanne-ennusteen 16.9. klo 9:309.9.2019 11:29:19 EESTTiedote

- Kasvu hidastuu, mutta missä määrin? - Millä todennäköisyydellä ajaudumme taantumaan? - Miltä näyttää Saksa ja muu euroalue ensi vuonna? - Miten käy Suomen valtiontaloudelle ja työllisyystavoitteelle? Muun muassa näihin kysymyksiin on luvassa vastauksia, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos esittelee vuoden 2019 toisen talousennusteensa: Suhdanne 2/2019 Aika: Maanantai 16.9. klo 9:30-10:30 Paikka: Etla, Arkadiankatu 23 B, Helsinki Tuoreet luvut ja talouden kasvuarvion esittelee Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Kysymyksiin on vastaamassa myös toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Ensimmäistä kertaa Etla on laskenut myös, millä todennäköisyydellä Suomi voi ajautua taantumaan. Aamiaistarjoilu klo 9 alkaen. Tervetuloa! Ilmoittautumiset: viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA, p. 040-5051241, tytti.sulander@etla.fi Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 16.9. alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata omalle koneelleen, samoin Suhdanne-julkais

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme