Helsingin yliopisto

Kilpa-alppihiihtäjien sääri- ja polvimurtumat ovat lisääntyneet

Jaa

Suomen laskettelurinteillä tapahtuu noin yksi loukkaantuminen 10 000 hissinousua kohden. Yleisimmin rinteissä vammautuvat laskettelijoiden polvet ja lautailijoiden ranteet, osoittaa tuore väitöstutkimus. Kilpaurheilussa sääri- ja polvivammat ovat yleistyneet.

Alppihiihto on yksi suosituimmista talviurheilulajeista maailmassa, ja vuosittain yli miljoona suomalaistakin käy laskettelemassa. Aiemmat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että alppihiihtoon ja lumilautailuun liittyy suuri loukkaantumisen riski. Lasketteluonnettomuuksien aiheuttamien vammojen vakavuus vaihtelee lievistä loukkaantumisista aina hengenvaarallisiin ja pysyvää ruumiillista haittaa aiheuttaviin vammoihin.

LL Antti Stenroos kartoitti väitöstyössään sekä harrastus- että kilpa-alppihiihdossa ja lumilautailussa tapahtuvien loukkaantumisten määrää, tyyppiä ja vammamekanismeja vuosina 2006 – 2012.

Tutkimus paljasti, että Suomessa tapahtuu noin yksi (0.98) loukkaantuminen 10 000 hissinousua kohden. Laskettelijoilla yleisin vamma on polven nivelsidevamma, kun taas lumilautailijoilla vammautuu yleisimmin ranne. Suurin osa vammoista johtuu kaatumisesta rinnealueella; kaatumiset hyppyreissä on kuitenkin yleensä vakavampia.

Myös kilpa-alppihiihtäjillä yleisin vamma on polven nivelsidevamma, mutta heillä lähes yhtä yleisiä olivat säären alueen murtumat. Säärimurtumien määrä kilpa-alppihiihtäjillä oli huomattavasti suurempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Alppihiihtäjillä yleisin säärimurtumatyyppi on niin sanottu varren kierteinen murtuma, ja toiseksi yleisin murtumatyyppi on polven nivelpinnan murtumat. Lumilautailijoilla polven nivelpinnan murtumat olivat yleisin murtumatyyppi.

Suurin osa laskettelijoiden saamista päävammoista on melko lieviä, mutta neljännes niistä on vakavia tai jopa kriittisiä. Vakavia, henkeä uhkaavia päävammoja syntyy eniten matalissa pienissä kaupunkikeskuksien rinteissä ja kaupunkialueilla lumilautaillessa tai lasketellessa.

Vammojen kokonaismäärä on Suomessa alhaisempi kuin Keski-Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, mutta vastaava kuin muissa Pohjoismaissa.

– Säärimurtumien määrä kilpa-alppihiihtäjillä on huolestuttavan suuri, ja se on kasvanut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, Stenroos sanoo. Myös polvinivelen sisäisten murtumien määrä on suurempi kuin aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa.

– Aikaisemmat tutkimukset on tehty ennen niin sanotun "tiimalasisuksen” yleistymistä, Stenroos huomauttaa.

LL Antti Stenroos väittelee 8.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "ALPINE SPORTS INJURIES IN FINLAND: A RETROSPECTIVE ANALYSIS OF SKIING AND SNOWBOARDING INJURIES". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum. Vastaväittäjänä on dosentti Petri Virolainen, Turun Yliopisto, ja kustoksena on professori Teppo Järvinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235189

Väittelijän yhteystiedot:
antti.stenroos@hus.fi

*****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme