Keskuskauppakamari

Kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttuu – yrityksille voi tulla yllättäviä kustannuksia

Jaa

Työsopimuslakiin on vireillä muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä muistuttaa yrityksiä varautumaan muutokseen, tai edessä voi olla yllättäviä kustannuksia.

Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä. Kuva: Kimmo Penttinen.

Kilpailukieltosopimuksia koskevaan lainsäädäntöön on vireillä muutoksia, jotka tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta alkaen. Muutokset ovat parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Kilpailukieltosopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksen ehtoja tai erillisiä sopimuksia, joilla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä töihin kilpailevalle työantajalle.

Lakimuutoksen mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle kilpailukieltoajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta, jos kilpailukieltoaika on korkeintaan kuusi kuukautta. Jos taas ajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettavan korvauksen vastattava 60 prosenttia työntekijän palkasta. Kuten aikaisemminkin, kilpailukiellolle on aina oltava erityisen painava syy.

”Lakimuutoksen tarkoituksena on muun muassa karsia muista kuin erityisen painavista syistä tehtyjä kilpailukieltosopimuksia. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa huomiota kiinnitetään työnantajan toiminnan laatuun ja suojan tarpeeseen, joka voi johtua liikesalaisuudesta, työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta tai työntekijän asemasta ja tehtävistä”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä.

Työnantajalla olisi lakimuutoksen mukaan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Irtisanomisaika olisi minimissään kolmasosa kilpailukieltoajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Jos työntekijä on päättänyt työsopimuksen, irtisanomisoikeutta ei enää ole. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltosopimuksilla yhä paikkansa

Keskuskauppakamarin Aalto-Setälä katsoo, että kilpailukieltosopimuksilla on yhä paikkansa suomalaisessa työelämässä.

”Esimerkiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa työskentelevillä sekä työnantajan tarjoamaa erityiskoulutusta saaneilla työntekijöillä suoraan kilpailevaan yritykseen siirtymistä voi olla aiheellista rajoittaa. Jokaisen työsopimuksen vakioehto kilpailukiellon ei tulisi kuitenkaan olla, vaan jokainen tapaus kannattaa harkita erikseen”, Aalto-Setälä sanoo.

Kilpailukieltosopimuksen lisäksi yrityssalaisuuksia, kuten esimerkiksi asiakastietoja tai suojattavissa olevia keksintöjä, voidaan suojella myös salassapitosopimuksella tai työsopimuksen salassapitoehdolla. Yrityssalaisuuden rikkominen ja väärinkäyttö ovat myös rikoslaissa kriminalisoituja.

Yritysten kannattaa olla hereillä tai edestä voi löytää yllättäviä kustannuksia

Uuden säännöksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Siirtymäaika on yksi vuosi, jolloin ennen lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä.

Aalto-Setälä suosittaa vahvasti, että yritykset kävisivät nyt olemassa olevat kilpailukieltosopimukset läpi. Liiketoiminnan kannalta muut kuin tarpeelliset kilpailukieltosopimukset kannattaa irtisanoa lain siirtymäaikana, jonka aikana irtisanomisaikaa ei ole. Mahdollisesti vakioehtona käytössä olevista kilpailukielloista kannattaa luopua.

”Jos nyt ei ole hereillä ja tee tarvittavia korjauksia sopimuksiin, tarpeettomista kilpailukieltosopimuksista voi tulevaisuudessa aiheutua yllättäviä kustannuksia yrityksille”, sanoo Aalto-Setälä.

Keskuskauppakamarin kolme kertaa vuodessa ilmestyvä juridiikkakatsaus kertoo keskeisimmät yritysten toimintaan vaikuttavat uudet säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat. Tuore juridiikkakatsaus löytyy täältä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä. Kuva: Kimmo Penttinen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa – Hallituksen D-viisumiesitystä korjattava ja työntekijöiden perheenyhdistämistä helpotettava20.10.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari vaatii hallitusta edistämään kaikin käytettävissä olevin keinoin työhön ja koulutukseen perustuvaa maahanmuuttoa. Eduskunnassa käsittelyssä olevaa D-viisumiesitystä tulee korjata siten, että sillä olisi aidosti maahantuloa nopeuttava vaikutus. Myös työn perässä Suomeen muuttaneiden perheenyhdistämistä pitää helpottaa, jotta osaajat eivät karkaa pois Suomesta.

Keskuskauppakamari: Rahtiongelmat ovat nyt yritysten riesana, ja siksi kustannustaakka on saatava kuriin18.10.2021 09:51:08 EEST | Tiedote

Yritysten logistiikkaongelmat sekä vaikeudet tuotanto- ja hankintaketjussa ovat kasvaneet viime keväästä. Perimmäinen syy on globaalin pandemian aiheuttama tavaravirtojen seisokki, kun kysyntä hiipui ja satamia suljettiin. Siitä seurannut kysynnän nopea käynnistyminen on vaikuttanut siihen, että laivat seisovat nyt satamissa ja hinnatkin ovat räjähtäneet. Yritysten kustannustaakkaa ei pidä enää kasvattaa, toteaa Keskuskauppakamari.

Keskuskauppakamari: Suomen löydettävä arktisen alueen markkinat14.10.2021 15:50:44 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamarin mukaan Suomen on tartuttava arktisen alueen kestävyyden turvaamiseen, jota ilmastonmuutos tällä hetkellä uhkaa. Arktisen alueen liikenne, infra ja saavutettavuus ovat Suomelle merkityksellisiä, kun kilpailu alueella kovenee. Lisäksi arktisen alueen markkinat tarjoavat useita mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Esimerkiksi pk-yrityksille arktisen alueen lähimarkkinat ovat turvallinen tapa aloittaa kansainvälinen kauppa.

Muistutuskutsu 14.10: Keskuskauppakamarin Suuri Kiinteistönarviointipäivä13.10.2021 08:00:00 EEST | Kutsu

Tervetuloa Keskuskauppakamarin Suureen Kiinteistönarviointipäivään, joka järjestetään 14.10.2021 Clarion Hotel Jätkäsaaressa (Tyynenmerenkatu 2). Puhujina muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, NREP Oy:n Jan Vapaavuori, Suomen Pankin Meri Obstbaum ja KTI:n Hanna Kaleva. Seminaarin juontaa toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivän ohjelmaa joko paikan päälle tai etäyhteyden kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme