Metsäteollisuus ry

Kilpailukyky ja uudistukset unohdettiin kehysriihessä

Jaa

Metsäteollisuus kantaa huolta valtion rajun velkaantumisen luomasta epävarmuudesta. Hallituksen kehysriihi ei kyennyt tarttumaan maan talouden rakenteellisiin ongelmiin tai tarvittaviin työllisyystoimiin. Sähköistämisen tuki puolittaa nykyisen päästökauppakompensaation, mikä heikentää suomalaisten tehtaiden kilpailukykyä verrattuna moniin kilpailijamaihin.

Julkisen talouden raju velkaantuminen luo epävarmuutta suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden toimintaympäristöön. Hallitus ei kyennyt kehysriihessään tarttumaan rakenteellisiin uudistuksiin, joiden välttämättömyys on ollut hyvin tiedossa jo ennen koronapandemian luomaa poikkeustilannetta.   

Talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan julkisen talouden saattamiseksi kestävälle uralle. Suomi on talouskehityksessä jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Kehysriihen päätöksillä tilanne ei ole paranemassa.

- On valitettavaa, ettei hallitus kyennyt keskittymään toimiin, joilla tuettaisiin kestävää talouskasvua. Välitön näkymä kansainvälisen talouden kasvuun on myönteinen, mutta Suomen ongelmat rakenteellisia. Pumppaamalla lähivuosina velkarahaa julkisen sektorin paisuttamiseen, hallitus ei ratkaise ongelmia, pikemminkin vain siirtää niitä tulevaisuuteen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Työllisyystoimien kokoluokka vaatimaton

Työllisyystoimissa hallitus ei pystynyt tekemään merkityksellisiä työvoiman tarjontaa ja kysyntää parantavia uudistuksia. Sen sijaan hallitus päätyi tässäkin siirtämään tarvittavat uudistukset tulevaisuuteen. Työttömyysturvan euroistaminen tai työelämäpalvelujen siirtäminen valtiolta kunnille eivät ole todellisia työpaikkoja luovia työllisyystoimia.

- Sovittujen työllisyystoimien kokoluokka on aivan liian vaatimaton. Työllisyyskeinoissa olisi pitänyt keskittyä toimiin, jotka vahvistavat julkista taloutta. Myös paikallista sopimista ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevaa lainsäädäntöä olisi tullut kyetä uudistamaan, Jaatinen huomauttaa.

Suomalaisten tehtaiden kilpailukyky heikkenee

Riihen päätöksellä leikataan päästökaupan sähkönhintaa nostavan vaikutuksen kompensointia. Nykyinen päästökauppakompensaatio on palauttanut noin puolet kasvaneesta sähkönhinnasta, mutta hallitus leikkaa palautuksen edelleen 50 prosentista 25 prosenttiin. Tämä nostaa Suomessa toimivien tehtaiden kustannuksia ja lisää entisestään kilpailukykyeroa niihin moniin keskeisiin kilpailijamaihin, joissa komission suosittelema kompensaatio on täysimääräisesti käytössä.

- Esimerkiksi Saksalle annetaan nyt lisää etumatkaa, vaikka sitä olisi pitänyt kuroa kiinni. Saksassa sähkönkäyttäjälle palautetaan hinnan noususta jo tällä hetkellä Suomea suurempi osuus, Jaatinen muistuttaa.

Kompensaation suoran leikkauksen lisäksi myös sen saamisen ehtoja kiristetään merkittävästi.

Kestävän talouskasvun kiihdyttäminen ja hyvinvoinnin turvaaminen vaativat nykyistä joustavampaa ja kilpailukykyisempää toimintaympäristöä. Sitä hallitus olisi voinut luoda linjaamalla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, tulevaisuususkoa luovaa teollisuuspolitiikkaa.

- Koronakriisistä eteenpäin katsova Suomi olisi kaivannut vahvoja ja pitkäjänteisiä teollisuusmyönteisiä päätöksiä, Jaatinen toteaa.

Huoli jalostuskelpoisen puun ohjautumisesta polttoon edelleen suuri

Energiaturpeen asemaa parantaa turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alarajan nosto 5 000 MWh:sta 10 000 MWh:iin. Verollista tuotantoa olisi ainoastaan ylimenevä osa. Sen sijaan TEM:n turveryhmän esittämä veromalli, jossa energiaturpeen vero riippuisi käänteisesti päästöoikeuden hintakehityksestä ei valitettavasti ole toteutumassa.

Päästöoikeuden hinnan nousu tulee jatkossakin ohjaamaan voimallisesti energiaturpeen käytön korvaamiseen metsähakkeella.

- Metsäteollisuus on huolestunut jalostuskelpoisen puun ohjautumisesta polttoon. Siksi olisi tärkeää, että uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että pienpuun keruutuki säilyy osana järjestelmää, Jaatinen toteaa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry, p. (09) 132 6600


Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 100 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber. The forest industry directly and indirectly employs approximately 140,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society. Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuus ry
Snellmaninkatu 13
00170 Helsinki

09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry

Tuore kysely: Kuntavaaliehdokkaat haluavat kunnan metsiä hoidettavan aktiivisesti, mutta keinot jakavat näkemyksiä puolueittain10.3.2021 09:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen kuntavaaliehdokkaiden parissa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kunnanvaltuustoihin pyrkivät haluavat tulevaisuudessa nähdä oman kunnan omistamia metsiä hoidettavan aktiivisesti. Enemmistö ehdokkaista näkee, että kuntien talousmetsissä tulee jatkossakin mahdollistaa uudistushakkuut ja harvennushakkuut, eikä siirtyä kokonaan niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen. Kyselyn mukaan suurin osa kuntavaaliehdokkaista ajattelee, että kunnan ei tule kaavoituksella rajoittaa yksityisten metsänomistajien metsätalouskäytäntöjä. Ehdokkaat ottivat kyselyssä kantaa myös julkiseen puurakentamiseen. Sitä kannatetaan vahvasti yli puoluerajojen. Kyselyyn vastasi 1 737 ehdokasta eduskuntapuolueista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme