Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle - haku aukeaa 1.6.2022
Viljelijä voi hakea kipsikäsittelyä sähköisesti osoitteesta: www.kipsinlevitys.fi Kipsikäsittelyyn liittyvää neuvontaa haetaan samasta hakupalvelusta.
- Kipsinlevitys jatkuu aiempien vuosien tapaan myös Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan alueilla. Kipsikäsittely on viljelijälle maksuton, ja kipsin levitys hoidetaan hankkeen kilpailuttaman urakoitsijan puolesta, kertoo erityisasiantuntija Kati Ojala Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kipsin levitykseen soveltuvat pellot ovat nähtävissä Kipsi-hankkeen karttapalvelussa, VIPU-palvelussa ja Aluehallinnon asiointipalvelussa. Kipsi-hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Kotimainen kipsi suojelee vesistöjä kiertotalouden hengessä
- Kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkittävästi, tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia. Kipsin vaikutus alkaa välittömästi ja kestää viitisen vuotta, sanoo erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kipsin teho perustuu sen kykyyn sitoa fosforia peltomaahan, jossa se säilyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsi myös parantaa maan mururakennetta ja vähentää hiilen huuhtoutumista pellosta. Kipsi ei koveta, suolaa tai happamoita maaperää.
Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitteiden valmistuksen sivutuotteena. Kotimaisen kipsin käyttö on siis myös kiertotalousteko.
Näin kipsikäsittely toimii käytännössä
Kipsin levitys tehdään erikseen sovittuna ajankohtana pääsääntöisesti loppukesällä ja syksyllä. Kipsi toimitetaan pellon laitaan mahdollisimman lähellä levitysajankohtaa ja se levitetään levityslautasin varustetulla täsmälevittimellä.
- Suositeltu levitysmäärä on noin 4 tonnia hehtaarille. Viljelijän olisi hyvä vähintään kevytmuokata maa levityksen jälkeen, jotta kipsi pääsee paremmin kontaktiin maaperän veden kanssa. Myös kevätlevitys on mahdollista, mutta niin kutsuttua aitoa suorakylvöä ei suositella levityksen jälkeen, ohjeistaa erityisasiantuntija Niklas Grönroos Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Lisätietoja:
Pohjanmaan maakunnat
Erityisasiantuntija Mats Willner, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 138
Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Länsi-Uusimaa
Erityisasiantuntija Kati Ojala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030
Itä-Uusimaa, Häme ja Kaakkois-Suomi
Erityisasiantuntija Niklas Grönroos, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 122
Hankkeen hallinnointi
Johtava asiantuntija Mikko Jaakkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 870
Verkkopalvelut:
www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys
ntm-centralen.fi/gipsspridning
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – hyödyllisiä materiaaleja viljelyyn ja neuvontaan (proagria.fi)
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki - opas viljelijöille.pdf
Gips, fiber och strukturkalk - quide för jordbrukare.pdf
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.
Saaristomeri-ohjelman toteutusta vauhditetaan pilottialueilla16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.
Finansiering för bekämpning av främmande arter – ansökan om bidrag är öppen till den 19 maj 202415.4.2024 14:10:21 EEST | Tiedote
Har skadliga främmande arter erövrat din fastighet? Behövs bekämpning av främmande arter i din närmiljö? Har du funderat på ett projekt för främmande arter, men saknar partner och finansiering? Ansökan om understöd för bekämpning av främmande arter och särskilt för talkoarbete är öppen 15.4.-19.5.2024.
Finansiering för bekämpning av främmande arter – ansökan om bidrag är öppen till den 19 maj 202415.4.2024 13:45:00 EEST | Tiedote
Har skadliga främmande arter erövrat din fastighet? Behövs bekämpning av främmande arter i din närmiljö? Har du funderat på ett projekt för främmande arter, men saknar partner och finansiering? Ansökan om understöd för bekämpning av främmande arter och särskilt för talkoarbete är öppen 15.4.-19.5.2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme