Helsingin yliopisto

Kipsin peltolevitys tulisi heti ottaa laajaan käyttöön Saaristomeren valuma-alueella

Jaa

Peltojen kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää vuosittain jopa 300 tonnia maataloudesta Itämereen tulevaa fosforikuormaa. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat suosittavat, että kipsin levitys tulisi ottaa keskeiseksi toimenpiteeksi ensi vuonna alkavaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan. Lisäksi kipsi tulisi liittää maatalouden tukijärjestelmän piiriin EU:n tulevalla rahoituskaudella.

Kipsin levitystä Liedossa syksyllä 2016 (Kuva: Janne Artell)
Kipsin levitystä Liedossa syksyllä 2016 (Kuva: Janne Artell)

– Kipsin levitys kannattaa aloittaa Saaristomeren valuma-alueelta ja edetä sen jälkeen Selkämeren ja Suomenlahden valuma-alueille, sanoo SAVE-hankkeen vetäjä professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Tutkitusta keinosta tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Peltojen kipsikäsittely on valmis menetelmä otettavaksi laajaan käyttöön. Kipsin vaikutukset, riskit ja toteutuskelpoisuus on selvitetty ympäristöministeriön rahoittamassa SAVE-hankkeessa. Kipsikäsittely vähentää voimakkaasti eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoumaa pelloilta.

Kipsikäsittely soveltuu noin neljännekselle Suomen peltopinta-alasta. Laaja käyttöönotto leikkaisi fosforikuormitusta Itämereen 300 tonnilla vuosittain. Suomi vastaisi tällöin Itämeren suojelukomissio HELCOMin toimintaohjelman suosituksiin sekä omiin vesien- ja merenhoidon tavoitteisiinsa fosforipäästöjen vähentämisestä.

– Kipsikäsittely parantaisi merkittävästi erityisesti Saaristomeren rannikkovesien tilaa. Maatalouden ravinnehuuhtouma Saaristomereen on yksi HELCOMin listaamista kohteista, jotka kuormittavat Itämerta eniten. Kipsin avulla tämä kuormitus saataisiin viimein vähenemään, kertoo erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKEstä.

Suositukset laajasta käyttöönotosta ja liittämisestä tukijärjestelmään

SAVE-hanke ehdottaa seuraavaa viljelijöiden vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvaa toimintamallia:

  1. Kipsikäsittelyn toteutus alueellisesti ja ajallisesti porrastaen. Laaja käyttöönotto etenee valuma-alueittain ja levitystä voidaan toteuttaa kullakin alueella usean vuoden aikana. Alueellinen ja ajallinen porrastaminen tuo joustoa kipsin kuljetuksen ja levityksen järjestämiseen.
  2. EU:n laajuinen tarjouskilpailu kipsin toimittamisesta tiloille. Kipsi ja sen kuljetus toteutetaan julkisena hankintana. Tarjouskilpailu on kustannustehokkain tapa järjestää kipsin hankinta ja toimittaminen.
  3. Kipsikäsittely lisätään maatalouden ei-tuotannollisten investointien korvausten piiriin. Kipsikäsittelyn toteutus on kertainvestointi, joka vähentää kuormitusta noin viiden vuoden ajan.
  4. Tukijärjestelmään luodaan ominaisuus kipsikäsittelyn soveltuvuuden tarkistamiseksi. Viljelijä ilmoittaa kipsikäsiteltävät lohkot sähköiseen tukijärjestelmään, joka automaattisesti tarkistaa kipsin soveltuvuuden niille.
  5. Kipsikäsittely mukaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan 2019–2021. Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitus mahdollistaa kipsikäsittelyn toteutuksen koko Saaristomeren valuma-alueella.

Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistä SAVE-hanketta rahoittaa ympäristöministeriö ja se on osa hallituksen kiertotalouden kärkihanketta. Ehdotus pohjautuu Varsinais-Suomessa vuonna 2016 aloitettuun laajaan pilottiin, jonka SAVE toteutti yhteistyössä EU Central Baltic -ohjelman rahoittaman NutriTrade-hankkeen kanssa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto, p. +358 2941 58065, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Petri Ekholm, erikoistutkija, SYKE, p. +358 2952 51102, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto, p. +358 2941 58061, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Kuvat

Kipsin levitystä Liedossa syksyllä 2016 (Kuva: Janne Artell)
Kipsin levitystä Liedossa syksyllä 2016 (Kuva: Janne Artell)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461, eeva.karmitsa@helsinki.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme