Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaHelsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kirjastojen digimediahankkeen selvitystyö päätökseen – Yhtenä suosituksena digikirjastotunnuksen käyttöönotto

Jaa

Kirjastojen e-palveluilta toivotaan laajuutta ja helppokäyttöisyyttä, kertoo TNS Kantarin toteuttama tutkimus. Jos kirjastojen digimediahankkeen suositukset yhden tahon hallinnoimasta yhden luukun e-kirjastosta ja uudesta digikirjastotunnuksesta toteutuvat, on kirjastolla hyvät mahdollisuudet säilyttää asemansa myös tulevaisuudessa.

Kuva: Digimediahanke / Ella Tommila
Kuva: Digimediahanke / Ella Tommila

Tällä hetkellä kirjastojen e-aineistojen saatavuus vaihtelee asuinkunnasta riippuen, ja niiden käyttäminen on niin kirjaston käyttäjille kuin henkilökunnalle vaikeaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonseptihanke tähtää siksi yhden luukun e-kirjastoon, joka takaa kaikille yhtäläisen pääsyn e-aineistoihin.

Hankkeessa, jonka ensimmäinen vaihe on nyt saatettu loppuun, on haluttu huomioida erityisesti tasa-arvoisuus ja kirjastojen käyttäjien omat toiveet. TNS Kantarin toteuttaman tutkimuksen* mukaan kirjaston e-palveluiden tärkeimmäksi ominaisuudeksi käyttäjille nousee niiden riittävä laajuus: e-kirjapalvelujen kohdalla sitä piti tärkeimpänä 44 % vastanneista, e-lehtipalvelujen kohdalla 33 % ja elokuvapalvelujen 39 %. Myös helppokäyttöisyyttä pidettiin yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista (e-kirjat 40 %, e-lehdet 35 %, elokuvat 30 %).

Toinen tärkeä ajatus hankkeen taustalla on ollut se, että kirjasto pysyy relevanttina palveluna myös digiaikana. Sen lisäksi, että suomalaiset rakastavat kirjastojaan, niillä on tärkeä rooli muun muassa digikuilujen kaventamisessa ja kuntien elinvoiman vahvistamisessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kirjastojen tämänhetkinen e-palvelutarjonta ei ole aivan pysynyt kiinni ajassa: jopa 56 % vastaajista ei ole lainkaan tai kovin kiinnostunut käyttämään kirjastojen verkkopalveluita.

Digikirjastotunnuksilla käsiksi yhä laajempaan valikoimaan

Digimediahankkeen tässä vaiheessa on etsitty vastauksia muun muassa tarvittavaan digimediaekosysteemiin, palvelualustaan sekä tekijänoikeus- ja lisenssimalleihin. Työ on koostunut asiantuntijoiden selvitystyöstä, teknisistä kokeiluista ja eri yhteistyötahojen kanssa toteutetuista workshopeista, haastatteluista ja keskusteluista.

Hanke suosittelee, että etsittäisiin yksi toimija, joka koordinoisi yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa e-palvelujen kokonaisuutta. Tämä taho esimerkiksi neuvottelisi aineistoista, vastaisi yhteisen e-kirjaston sujuvasta toiminnasta ja teknisen alustan koordinoinnista sekä kehittäisi kirjastojen digikäytäntöjä – ja lopulta tarjoaisi palvelut kirjaston käyttäjälle kulutettavaksi yhdelle yhteiselle alustalle. Kunnille tähän liittyminen olisi vapaaehtoista.

Jotta uusi alusta ei olisi riippuvainen kunnallisten kirjastojen erilaisista kirjastojärjestelmistä, olisi perinteisten kirjastokorttien rinnalle otettava käyttöön digikirjastotunnukset. Tunnuksen voisi luoda jokainen kirjaston käyttäjä joko verkossa sähköpostiosoitteen avulla ja vahvan tunnistautumisen kautta tai omassa lähikirjastossaan.

”Kaikille yhteisen e-palvelualustan ja digikirjastotunnuksen käyttöönotto siirtäisi kirjaston nykyaikaan ja toisi käyttäjien ulottuville entistä laajemman kattauksen e-palveluita – riippumatta siitä, missä hän asuu. Myös palveluiden käyttö helpottuisi roppakaupalla nykyisestä”, hankkeen teknologia-arkkitehtuuria suunnitellut konsultti Mikko Vihonen sanoo.

Tähän mennessä hankkeen tärkein tehtävä on ollut tarpeiden kartoitus ja aktiivinen vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa.

“Sekä kustantajat, Suomen Kustannusyhdistys että kirjailijajärjestöt ovat aktiivisesti osallistuneet sekä haastatteluihin että hankkeen yhteisiin työpajoihin. Näin on saatu arvokasta tietoa ja mielipiteitä hankkeen tueksi, ja onnistuttu myöskin levittämään tietoutta laajasti koko kentälle”, sanoo hankkeessa työskennellyt, kirja- ja kustannusalan ja digitaalisen liiketoiminnan konsultti Kristiina Markkula.

Hyvää yhteistyötä on syytä jatkaa ja laajentaa, sillä käsiteltävät kysymykset ovat laajoja ja muutos merkittävä. Seuraavan vaiheen rahoituksen varmistuttua työ viedään käytännön tasolle muun muassa pilotoimalla käytännön toteutusta. Jos lopullinen e-kirjasto luodaan, siitä muodostuu kuntien yhteinen ja se toimisi nykyisen kaltaisella rahoitusmallilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot hankkeesta:

Virva Nousiainen-Hiiri

Kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö

Helsingin kaupunginkirjasto

virva.nousiainen-hiiri@hel.fi

p. 050-402 5813


Mediayhteydenotot:

Ilona Haahtela

Miltton

ilona.haahtela@miltton.fi

p. 044-796 0012

Kuvat

Kuva: Digimediahanke / Ella Tommila
Kuva: Digimediahanke / Ella Tommila
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

* * *
Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen suurin yleinen kirjasto ja hoitaa myös yleisten kirjastojen valtakunnallista kehittämistehtävää ja Kirjastot.fi-verkkopalveluja.

Helmet on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kirjastoverkko - Helsinki Metropolitan Area Libraries. Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme