Museovirasto

Kirkollisten rakennusten hoito-opas luettavissa verkossa

Jaa

Mitä kirkollinen rakennusperintö on? Miten hoitaa kirkollisia rakennuksia niiden arvon mukaisesti? Museoviraston opas Kirkollisten rakennusten hoito ja restaurointi auttaa huolehtimaan kirkollisesta rakennusperinnöstä. Kirjasta on vapaasti luettavissa verkossa suomeksi ja ruotsiksi.

Helsingin Lauttasaaren kirkko valmistui vuonna 1958. Arkkitehteinä Marja ja Keijo Petäjä. Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat messinkivalaisimet  ovat keskeinen osa kirkkosalin yleisilmettä. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto 2006.
Helsingin Lauttasaaren kirkko valmistui vuonna 1958. Arkkitehteinä Marja ja Keijo Petäjä. Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat messinkivalaisimet ovat keskeinen osa kirkkosalin yleisilmettä. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto 2006.

Kirkot ovat vanhinta käytössä pysynyttä kulttuuriperintöämme. Myös modernit kirkkorakennukset tarvitsevat vastuullista ja kestävää ylläpitoa – toisinaan myös harkittuja muutoksia. Kirkollisten rakennusten hoito ja restaurointi on opas tämän kulttuuriperinnön viisaaseen vaalimiseen.

Kirkollisten rakennusten hoito ja restaurointi kertoo ylläpidon rutiineista, korjaus- tai muutoshankkeen suunnittelusta, sen hallinnollisista kysymyksistä sekä hankkeen vaatimien tutkimusten tai selvitysten tilaamisesta. Oppaasta on hyötyä seurakunnissa päätöksenteon tukena. Sitä voivat käyttää niin tilaajan edustaja, rakennuttaja, suunnittelija, urakoitsija kuin töiden suorittaja.

Neuvoja monenlaisille kirkollisille kohteille

Kirkollisten rakennusten hoito ja restaurointi -opas pohjautuu Museoviraston vuonna 2003 julkaisemaan Kirkkojen hoito ja restaurointi -kirjaan ja muihin aiemmin toteutettuihin opasaineistoihin sekä viraston työhön kirkollisen rakennusperinnön parissa. Uudessa julkaisussa on pyritty ottamaan aiempaa laajemmin huomioon erilaisia kirkollisia kohteita ja niiden tulevaisuudennäkymiä.

Opas on kirjoitettu yhteistyössä evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkkokunnan edustajien, Suomen pelastusalan keskusjärjestön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Opasta voi hyödyntää monien kirkollisten rakennusten hoidossa, mukaan lukien kirkot, siunaus- ja hautakappelit, rukoushuoneet, synagogat ja muut uskonnonharjoituspaikat.

Kirkollisten rakennusten restaurointi ja hoito

Toim. Olli Hakli ja Elisa Heikkilä
2020, 145 s., sid. ISBN: 978-951-616-302-7, Museoviraston julkaisuja 13

Opas on julkaistu maksutta verkossa sekä suomeksi että ruotsiksi:

Kirkollisten rakennusten hoito ja restaurointi (pdf)
Vård och restaurering av kyrkliga byggnader (pdf)


Kirjaa on saatavilla fyysisenä kappaleena pieni erä Kansallismuseon museokaupasta sekä Museoviraston verkkokaupasta hintaan 29 euroa.

Sisältö

Esipuhe

Oppaan näkökulma ja rakenne

I Uskonnolliset rakennukset nyt ja tulevaisuudessa

  • Kirkollinen rakennusperintö

II Mitä seurakuntien kulttuuriomaisuus on?

  • Evankelis-luterilaisen kirkon rakennettu kulttuuriperintö
  • Ortodoksisen kirkon rakennettu kulttuuriperintö
  • Kirkollisten rakennusten, kirkkopihojen ja hautausmaiden arkeologinen kulttuuriperintö

III Rakennusten hyvä ylläpito ja hoito

  • Kiinteistönhoitoa arvorakennuksessa
  • Huoltoa vuodenaikojen mukaan
  • Huolto ja kunnostus rakennusosittain

IV Korjaus- ja muutoshanke kirkollisessa rakennuksessa

  • Kirkon korjaushankkeen suunnittelu – selvityksiä ja asiantuntijayhteistyötä
  • Kunto-, sisäilma- ja haitta-ainetutkimukset kirkollisten rakennusten korjauksissa ja ylläpidossa
  • Arkeologisen kulttuuriperinnön huomioon ottaminen korjaus- ja muutoshankkeessa
  • Kirkkojen paloturvallisuus

V Mihin kirkkoa voi käyttää?

  • Kirkon käyttö muuttuu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

erikoistutkija Elisa Heikkilä, Museovirasto, elisa.heikkila@museovirasto.fi, 0295 33 6272

Kuvat

Helsingin Lauttasaaren kirkko valmistui vuonna 1958. Arkkitehteinä Marja ja Keijo Petäjä. Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat messinkivalaisimet  ovat keskeinen osa kirkkosalin yleisilmettä. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto 2006.
Helsingin Lauttasaaren kirkko valmistui vuonna 1958. Arkkitehteinä Marja ja Keijo Petäjä. Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat messinkivalaisimet ovat keskeinen osa kirkkosalin yleisilmettä. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto 2006.
Lataa
Turun Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran uusklassistinen kirkko esiintyy myös kirjan kannessa. Arkkitehti on C. L. Engel 1838–1846. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto 2018.
Turun Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran uusklassistinen kirkko esiintyy myös kirjan kannessa. Arkkitehti on C. L. Engel 1838–1846. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto 2018.
Lataa
Kannen kuva Soile Tirilä, Museovirasto 2018. Kannen graafinen suunnittelu Jalo Toivio.
Kannen kuva Soile Tirilä, Museovirasto 2018. Kannen graafinen suunnittelu Jalo Toivio.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Fiolspel från Kaustby och nordisk klinkbåtstraditionen föreslås för upptagning till Unescos representativa lista över immateriella kulturarv15.12.2021 16:03:11 EET | Tiedote

Unescos mellanstatliga kommitté upptog 15.12. fiolspelstraditionen från Kaustby till Unescos representativa lista över immateriellt kulturarv vid det pågående sammanträdet. Dessutom upptogs den nordiska klinkbåtstraditionen som Finland ansökte om tillsammans med övriga nordiska länder. Unescos listor över det immateriella kulturarvet omfattar redan fler än 600 element runtom i världen. I Finland svarar Museiverket för verkställandet av konventionen och samordnar även ansökningsprocesserna.

Kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon15.12.2021 16:01:04 EET | Tiedote

Unescon hallitustenvälinen komitea nimesi kaustislaisen viulunsoittoperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon käynnissä olevassa kokouksessaan 15.12. Lisäksi nimettiin pohjoismainen limisaumaveneperinne, jota Suomi haki luetteloitavaksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa on jo yli 600 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka myös koordinoi hakemusprosesseja.

Undersökning: Nio av tio anser att det är viktigt att bevara kulturarvet – är Instagram ett framtida kulturarv?13.12.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Den färska Kulturarvsbarometern 2021 avslöjar att majoriteten av respondenterna anser att det är viktigt att bevara kulturarvet. Barometern visar vilka uppfattningar det finns om vad kulturarv och kulturmiljöer är nu och i framtiden samt hur man borde satsa på dem. Kulturarvsbarometern genomfördes för andra gången och är en medborgarenkät som ordnas av Museiverket, undervisnings- och kulturministeriet samt miljöministeriet.

Tutkimus: Yhdeksän kymmenestä pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä – Onko Instagram tulevaa kulttuuriperintöä?13.12.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Valtaosa vastaajista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä, kertoo tuore Kulttuuriperintöbarometri 2021. Barometri avaa näkemyksiä siitä, mitä kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt ovat nyt ja tulevaisuudessa sekä miten niihin tulisi panostaa. Toista kertaa toteutettu Kulttuuriperintöbarometri on kansalaiskysely, jonka toteuttivat Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme