Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt

Jaa

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

MRSP-bakteerin osuus väheni koirien stafylokokkibakteereissa

MRSP-bakteerin eli metisilliiniantibiootille vastustuskykyisten stafylokokkien osuus laski ensi kertaa alle 10 prosentin.  

– Näin alhaalla MRSP-kantojen osuus ei ole ollut kertaakaan seuranta-aikana, kertoo eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion johtaja, dosentti Merja Rantala. Seuranta aloitettiin Helsingin yliopistoon perustetussa laboratoriossa vuonna 2011. 

– Koirien stafylokokeissa myös muiden antibioottien osalta on havaittu myönteistä kehitystä, mutta työsarkaa vielä riittää, sanoo Rantala. Bakteerikannoista on kuitenkin edelleen lähes neljännes vastustuskykyisiä esimerkiksi makrolidi-antibiooteille, hän jatkaa. 

Kolibakteerit myös hieman aiempaa herkempiä 

Koirien kolibakteerien antibioottiresistenssi pysyi joko ennallaan tai laski hieman. Kolibakteeri on yleisin koirien virtsatietulehdusten aiheuttaja. 

Merkittävintä oli fluorokinoloniresistenssin puolittuminen 15 prosentista seitsemään prosenttiin.

– Fluorokinolonit ovat erittäin tärkeitä reservilääkkeitä, joten tästä kehityksestä täytyy olla mielissään, sanoo eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopistosta.

Kissojen taudinaiheuttajat herkempiä antibiooteille kuin koirien

Seurannassa saatiin ensi kertaa tietoa myös kissojen taudinaiheuttajien vastustuskyvystä antibiooteille. Aiemmin näytemäärä on ollut liian vähäinen.

Kissojen stafylokokki- ja kolibakteerit olivat kautta linjan herkempiä kuin koirien. Tästä huolimatta myös kissojen bakteereissa resistenssi väheni. Esimerkiksi kolibakteereiden resistenssi amoksisilliini-klavulaanihapolle laski merkittävästi ollen vuonna 2017 enää 7 prosenttia. 

ESBL- ja AmpC-bakteerien osuus lähes ennallaan

Bakteerien tuottamat ESBL- ja AmpC-entsyymit muuttavat useita penisiliini- ja kefalosporiiniryhmän lääkeaineita tehottomiksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti infektioiden hoitoa.

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja eli ns. ESBL-entsyymejä tuottavien bakteerien osuus koirien kolibakteereista oli 1,6 prosenttia vuonna 2017, kun aiempina vuosina osuus vaihteli 2 – 4 prosentin välillä. Vastaavasti AmpC-bakteerien osuudet olivat pari prosenttiyksikköä korkeampia. Kissoilla näiden bakteerien osuus on 0,6 – 2,4 prosenttia. 

Karbapenemaasia tuottavia bakteerikantoja ei vuoden 2015 jälkeen ole eläimiltä löytynyt.

Mistä hyvä kehitys johtuu

Evira ja Fimea julkaisivat 15.11.2018 blogikirjoituksen, jonka mukaan tablettimuotoisten antibioottien myyntimäärät ovat vähentyneet huomattavasti.Vaikka eläinlajikohtaista lääkekulutusta ei toistaiseksi saada yksilöityä, tiedetään, että tabletteina myytävät valmisteet käytetään lähinnä koirille ja kissoille. 

– Eläinlääkärit ovat käärineet hihat ja lähteneet ansiokkaasti mukaan resistenssitalkoisiin: antibiootteja määrätään yhä vähemmän ja näytteitä lähetetään tutkittavaksi yhä enemmän, kiittelee Grönthal. 

– Vaikka pitkästä aikaa on valoa näkyvissä, työtä vielä tarvitaan. Haastamme eläinlääkärit ja eläinten omistajat jatkamaan hyvää työtä resistenssitilanteen parantamiseksi, toteaa Rantala. 

Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä. FINRES-Vet -raportti eläinten antibioottien kulutuksesta ja bakteerien resistenssistä julkaistaan myöhemmin syksyllä. 

Li­sä­tie­to­ja:

Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.2018 

Usein kysyttyä MRSP:stä
Usein kysyttyä ESBL:stä
Usein kysyttyä NDM-bakteeriesta
NDM-bakteerin tarttuminen koiran ja ihmisen välillä osoitettiin ensimmäistä kertaa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Merja Rantala, Dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 050 415 5482; merja.rantala@helsinki.fi
Thomas Grönthal, kliininen opettaja
Helsingin Yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 050 415 0590; thomas.gronthal@helsinki.fi

Kuvat

Metisilliinille resistenttien Staphylococcus pseudintermedius -kantojen osuus vuosina 2011–2017 Suomessa. Lähde: Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Metisilliinille resistenttien Staphylococcus pseudintermedius -kantojen osuus vuosina 2011–2017 Suomessa. Lähde: Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin yliopisto, eeva.karmitsa@helsinki.fi, puh. 02941 58461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme