Kitkarenkaiden osuus on kääntynyt kasvuun Helsingissä

Lönnrotinkadulla kiellettiin läpiajo nastarenkailla ensimmäisenä Suomessa viime vuoden syyskuussa. Läpiajon kieltävän liikennemerkin ansiosta nastarenkaiden määrä Lönnrotinkadulla on vähentynyt ja keskustelu nastarenkaiden aiheuttamista ympäristö- ja terveyshaitoista on käynyt vilkkaana. 

Nastarenkaiden määrä vähentyi talvikuukausina Lönnrotinkadulla ja koko Helsingissä 

Nastarengaskieltokokeilun ansiosta nastarenkaiden osuus Lönnrotinkadulla vähentyi ensimmäisen talven aikana aiemmasta noin 70 prosentista 50 prosenttiin. Nastarenkaiden osuutta seurataan asfaltin alle asennetuilla antureilla. Tuloksessa on vielä parantamisen varaa, mutta suunta on oikea.

Koko Helsingin tasolla kitkarenkaiden osuus on noussut 35 prosenttiin aikaisempien vuosien noin 30 prosentista. Kitkarenkaiden osuutta kaupungissa seurataan kyselytutkimuksilla ja mittauslaitteistolla Tapaninvainiossa.

Tuoreen keväällä 2023 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan helsinkiläisten kitkarengasvalintaan vaikutti erityisesti renkaiden soveltuminen kaupunkiympäristöön sekä ajomukavuus ja rengasmelun vähyys. Kitkarenkailla ajavat arvostavat myös ympäristö- ja terveysnäkökulmia rengasvalinnassaan huomattavasti enemmän kuin nastarengasautoilijat. Kitkarenkaiden käyttäjät ovat selvästi myös tyytyväisiä valitsemiinsa talvirenkaisiin, sillä heistä 80 prosenttia aikoo jatkossakin valita kitkat. Moni vastaajista uskoo nastarengaskielloilla olevan mahdollisesti vaikutusta talvirengasvalintaansa tulevaisuudessa. 

Nastarengaskieltokokeilu Lönnrotinkadulla jatkuu 

Poliisi valvoo liikennemerkin noudattamista, mutta valvonta on ollut haasteellista. 

Tukholmassa nastarengaskielto on tiukempi kuin Helsingissä ja kielto koskee kolmea katuosuutta. Tukholmassa nastarenkaiden osuus onkin pudonnut tuntuvasti koko kaupungin tasolla, noin 70 prosentista nykyiseen 30–40 prosenttiin koko kaupungissa ja 20–30 prosenttiin rajoituskaduilla. 

Lönnrotinkadun nastarengaskielto on odotetusti vaikuttanut autoliikenteen määriin kieltokadulla sekä vaihtoehtoisilla reiteillä. Lönnrotinkadulla autoliikenteen määrät ovat laskeneet kiellon vaikutuksesta keskimäärin noin 1500 autolla vuorokaudessa (22 prosenttia), vastaavasti autoliikenteen määrät ovat kasvaneet Bulevardilla noin 700 autolla (38 prosenttia) ja Pohjoisella rautatiekadulla noin 500 autolla (12 prosenttia) vuorokaudessa. 

”Tällä hetkellä kaupungilla ei ole muita keinoja vaikuttaa kaupunkilaisten talvirengasvalintoihin kuin viestintä ja nastarenkaat kieltävän liikennemerkin käyttö yksittäisillä kaduilla. Suomen lainsäädäntö ei mahdollista esimerkiksi Norjassa hyväksi todettua nastarengasmaksua. Oslossa on maksun ansiosta saatu kitkarenkaiden osuus kasvamaan jopa 90 prosenttiin. Myös Tukholmassa halutaan edistää nastarengasmaksun käyttöönottoa kieltokatujen sijaan. Nastarengasmaksun etuna olisi muun muassa se, ettei autoliikennettä siirry vaihtoehtoisille reiteille ja nastarenkaita käyttävät autoilijat voivat valita reittinsä vapaasti. Maksut olisivat myös niin sanotun ’aiheuttaja maksaa’ -periaatteen mukaisia”, kertoo liikenneinsinööri Henna Hovi Helsingin kaupungilta. 

Lönnrotinkadun kokeilun vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan HSY:n ilmanlaatumittauksin. Ilmanlaatu ja etenkin katupölyn määrä voivat vaihdella vuosittain paljonkin muun muassa sään vaikutuksesta. Lönnrotinkadun osalta ilmanlaatumittausten tuloksista raportoidaan kun niitä on saatu riittävän kattavasti. Mittausten lisäksi ilmanlaatuvaikutuksia myös mallinnetaan.

Tavoitteena parantaa kaupungin ilmanlaatua ja ääniympäristöä sekä laskea katujen kunnossapitokustannuksia

Helsingin vilkasliikenteisillä kaduilla katupölypitoisuudet nousevat etenkin keväällä ihmisten terveydelle haitalliselle tasolle. Erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille ovat lapset, astmaatikot sekä sydän- ja hengityssairauksista kärsivät. Selvitysten perusteella keskimäärin jopa puolet katupölystä on peräisin tien päällysteestä, jota pääosin nastarenkaat irrottavat. Hiukkaspitoisuuksia voidaan pienentää vähentämällä nastarenkaiden osuutta käytettävistä talvirenkaista.

Nastarenkaiden käytöllä on myös merkittävä vaikutus katujen kunnossapitokustannuksiin, sillä nastarenkaat aiheuttavat ison osan kaupungin katujen ja tiemerkintöjen kulumisesta.

Nykyisin nastarenkaiden käyttöosuus Helsingissä on noin 65 prosenttia. Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa asetettu tavoite on vähentää nastarenkaiden osuus 30 prosenttiin ja lisätä kitkarenkaiden osuus 70 prosenttiin talvikauteen 2030–2031 mennessä. 

Helsingin kaupunki haluaa edistää kitkarenkaiden käyttöä talvirenkaina ja on viestinyt aktiivisesti kitkarenkaiden monista eduista vuodesta 2020 alkaen. Kaupunki myös hankkii omiin ajoneuvoihinsa talvirenkaiksi pääasiassa vain kitkarenkaita.