Finanssiala ry

Kivisaari kolumnissaan: Yhteiset pelisäännöt eduksi kaikille - eläkeyhtiöiden työhyvinvointitoiminta pitää kirjata lakiin

Jaa
Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 ihmistä. Erityisenä huolenaiheena on nuorehkojen työntekijöiden joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle psyykkisten syiden takia. Eläkkeitä alkaa aivan liian paljon muun muassa hallituksen työllisyystavoitteen näkökulmasta. Lisäksi syntyvyyden arvioitua suurempi lasku rasittaa huoltosuhdetta ja eläkejärjestelmän rahoitusta. Tässä yhtälössä panostus työkykyä ylläpitävään toimintaan korostuu.

Finanssivalvonta antoi vuonna 2016 oman ohjeistuksensa työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvästä toiminnasta. Yleisluontoisen ohjeistuksen on kuitenkin koettu jättävän liikaa tulkinnanvaraisuutta, jotta se auttaisi suuntaamaan toimintaa olennaisiin ja tarkoituksenmukaisiin keinoihin. Olisikin kannatettavaa, että työeläkeyhtiöiden työhyvinvointitoiminta kirjattaisiin lakiin. Selkeät yhteiset pelisäännöt ovat kaikkien etu.

Sääntelyn tarve on tullut ilmi myös lokakuun alkupuolella julkaistussa työhyvinvointitoimintaa koskevassa riippumattomassa selvityksessä, jonka ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä laatineet varatuomari Jukka Ahtela ja aktuaari Tuula Lempiäinen. Lisäksi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on vaatinut, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee käynnistää sääntelyn valmistelu tukemaan työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointitoimintaa. Myös palkansaajajärjestöt ovat kertoneet suhtautuvansa varovaisen myönteisesti ajatukseen sääntelyn tarpeesta.

Työkykyriskien hallintaan kannattaa panostaa, siitä hyötyvät kaikki. Työkyvyttömyyden ehkäisy auttaa sekä työntekijöitä, työnantajia että koko yhteiskuntaa. Riskien ennakoinnilla ja hallinnalla voidaan tukea työssä jaksamista.

Työeläkeyhtiöissä on paljon tietoa ja asiantuntemusta työkyvyttömyyden taustatekijöistä. Siksi työkyvyttömyysriskin torjunta on luonteva osa työeläkevakuuttamista, jota eläkeyhtiöiden asiakkaat myös niiltä odottavat.

Vakuutusalalla on näyttöä vaikuttavasta riskien torjumisesta. Hyvä esimerkki on, että liikennekuolemia on tällä hetkellä saman verran kuin 1940-luvulla, huolimatta autokannan ja ajokilometrien valtavasta kasvusta. 1960-luvulla liikennekuolemien määrä oli lähes nelinkertainen nykyhetkeen verrattuna. Vakuutusalan aloitteesta maassa käynnistettiin erilaisia liikenneturvahankkeita yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Tulokset kertovat, että tämä kannatti.

Voi hyvin kysyä, onko nyt aika käynnistää vastaava hanke psyykkisistä syistä alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Eläkkeiden yleistymisen ei tarvitse olla vääjäämätöntä. Laajalla yhteiskunnallisella ohjelmalla kehitys voidaan kääntää.

Työkykytoiminnan rahoitus kerätään työeläkemaksussa erillisenä työkyvyttömyysriskin hallintaosana. Viime vuonna eläkeyhtiöt käyttivät työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn yhteensä 18 miljoonaa euroa. Se on suhteessa melko pieni määrä, kun vertaamme panostusta työkyvyttömyyden kustannuksiin. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan vuositasolla 2,5 miljardia euroa.

Ikävä kyllä nykyinen kehitys tämän suhteen ei näytä lupaavalta. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi jälleen kasvuun useiden vuosien laskusuunnan jälkeen. Panostusta työkyvyn ylläpitoon tarvitaan siten kipeämmin kuin koskaan aiemmin.

Esko Kivisaari,
varatoimitusjohtaja
Finanssiala ry

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote

Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye