Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kodeissa on liian vähän palovaroittimia

Jaa

Suomalaisissa kodeissa on liian vähän palovaroittimia, ja katossa olevat palovaroittimetkaan eivät välttämättä toimi. Palovaroitin on sähkölaite, joka on syytä vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein. Se vaatii testaamisen ja paristonvaihdon säännöllisesti. Vastuuta palovaroittimien toimintakunnosta on syytä laajentaa. 1.12. vietetään Pohjoismaista palovaroitinpäivää.

Voimassa olevien säädösten mukaan vastuu palovaroittimien toimintakunnosta on selvä. Asukas vastaa palovaroittimista, jos asunnossa on paristolla toimivat palovaroittimet.

Jos rakennus on niin uusi, että vaaditaan sähköverkkoon kytketyt varoittimet, tilanne on hankalampi. Sähköverkkoon kytketyt varoittimet ovat kiinteitä sähköasennuksia. Yhtiömuotoisessa asumisessa toimivuudesta vastaa tällöin taloyhtiö pariston testaamista lukuun ottamatta. Omakotitaloissa omistaja kantaa vastuun, vaikka ei saa itse tehdä varoittimille sellaisia toimenpiteitä, joihin tekemiseen vaaditaan sähköurakoitsija.

Kyselytutkimusten mukaan jopa yli 95 prosenttia suomalaisista väittää, että kotona on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Pelastustoimen tulipalotilastot väittävät toista. Vain 38 prosentissa niistä asunnoista, joihin on jouduttu sammutustehtäviin, on ollut toimiva palovaroitin. Kodeissa on toimivia palovaroittimia liian vähän. Tilanteeseen on muutama selkeä syy.

– On mahdollista, että palovaroittimia ei ole lainkaan. Palovaroittimista saattaa paristo olla tyhjentynyt tai itse palovaroitin saattaa olla niin vanha, että se ei enää toimi. Palovaroittimien pitäisi uusia kerran 5–10 vuodessa. Tekniikka vanhenee ja varoittimeen kertyy pölyä ja rasvaa, jotka estävät sen toiminnan, vaikka paristo olisikin kunnossa, kertoo ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista.

Palovaroittimen tarkoitus on havahduttaa asukkaat ajoissa pelastautumaan ja ehkä jopa sammuttamaan palonalku. Tämän tästä saa uutisista lukea, että palovaroitin on herättänyt nukkuvan perheen, joka on pelastautunut. Toimivat palovaroittimet siis pelastavat ihmishenkiä.

– Jos tuli pääsee valloilleen, savu- ja vesivahinkoja tulee helposti myös muihin asuntoihin ja porraskäytävään. Henkisiäkin vaurioita tulee, muistuttaa erityisasiantuntia Ira Pasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. – Jos sen sijaan palovaroitin toimii ja tuli saadaan sammutettua alkuunsa ja ihmisetkin pelastettua, päästään paljon vähemmällä.

Vastuu palovaroittimien toiminnasta kaipaa laajempaa pohjaa

Näyttää siltä, että tämänhetkiset käytännöt palovaroittimien toiminnan ylläpidosta eivät ole riittävät. Taloyhtiön hallituksen rooli on merkittävä kiinteistön turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Vastuuta voisi laajentaa myös palovaroittimiin.

– Pelastuslain uudistaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää asumisen turvallisuutta. Taloyhtiöissä asukkaiden ja taloyhtiöiden vuorovaikutusta tulee lisätä. Ihan tavallisessa suomalaisessa kodissa olisi hyvä olla vaikkapa 3–4 toimivaa palovaroitinta. Minkä tavallisen perheen talous kaatuu tuollaiseen satsaukseen? Tai minkä taloyhtiön talous kaatuu samaan satsaukseen –kun palovaroittimien hinta peritään asukkailta vastikkeissa tai vuokrassa? kysyy Ira Pasi.

Palovaroittimet ovat yksi meneillään olevan Paloturvallisuusviikon keskeisistä aiheista. Pohjoismaista Palovaroitinpäivää vietetään 1.12.


Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Nuohousalan Keskusliiton, Finanssialan sekä pelastuslaitosten, pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Mukana ovat myös Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto sekä Ehyt ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa palosuojelurahasto, ja Päivä Paloasemalla -tapahtumien yritysyhteistyökumppanina on LähiTapiola.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hassila, tiedotuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 758 7846
Karoliina Meurman, ylitarkastaja, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, puh. 029 5052 651

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI

09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat romahtaneet 30 vuodessa – Tulityökoulutusta pidetään tärkeänä12.9.2018 13:33Tiedote

Ennen kuin tulitöiden turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 1988, tulitöiden tekeminen aiheutti noin 40 prosenttia suurpaloista. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutusta pidetään tärkeänä, joskin koulutuksen suhde työelämän realiteetteihin vaatii jatkuvaa kehittämistä.

”Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy” - Riskiviestintä informoi ja herättää epäilyksiä28.8.2018 14:35Tiedote

Om krisen eller kriget kommer -esite herätti keväällä paljon keskustelua niin julkaisumaassa Ruotsissa kuin Suomessakin. Onko kyseessä vain informaation jakaminen, vai yritetäänkö ihmisten asenteisiin piilovaikuttaa tai suorastaan rivien välistä kertoa jotain, mitä ei ääneen voi sanoa? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjesti maanantaina 27.8. keskustelutilaisuuden, jossa tutkija Minna Lundgren Keski-Ruotsin yliopiston Risk and Crisis Research Center -yksiköstä kertoi ruotsalaisten kotitalouksien varautumisesta ja kotitalouksille suunnatusta riskiviestinnästä.

Tulityölupa on sähköistynyt15.8.2018 12:20Tiedote

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tiedottaa 15.8.2018. Tulitöiden tekemisestä aiheutuneet suurpalot vähenivät radikaalisti sen jälkeen, kun tulityölupa ja tulitöiden turvallisuuskoulutus otettiin käyttöön. Nyt tulityölupa on astunut sähköiseen maailmaan. Aiemmin paperisena toiminut lupakäytäntö voidaan nyt toteuttaa sähköisesti vaikkapa kännykällä itse tulityöpaikalla. Näin olosuhteet voidaan dokumentoida valokuvina, prosessit nopeutuvat ja turvallisuus paranee.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme