Kodeissa on liian vähän palovaroittimia
Voimassa olevien säädösten mukaan vastuu palovaroittimien toimintakunnosta on selvä. Asukas vastaa palovaroittimista, jos asunnossa on paristolla toimivat palovaroittimet.
Jos rakennus on niin uusi, että vaaditaan sähköverkkoon kytketyt varoittimet, tilanne on hankalampi. Sähköverkkoon kytketyt varoittimet ovat kiinteitä sähköasennuksia. Yhtiömuotoisessa asumisessa toimivuudesta vastaa tällöin taloyhtiö pariston testaamista lukuun ottamatta. Omakotitaloissa omistaja kantaa vastuun, vaikka ei saa itse tehdä varoittimille sellaisia toimenpiteitä, joihin tekemiseen vaaditaan sähköurakoitsija.
Kyselytutkimusten mukaan jopa yli 95 prosenttia suomalaisista väittää, että kotona on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Pelastustoimen tulipalotilastot väittävät toista. Vain 38 prosentissa niistä asunnoista, joihin on jouduttu sammutustehtäviin, on ollut toimiva palovaroitin. Kodeissa on toimivia palovaroittimia liian vähän. Tilanteeseen on muutama selkeä syy.
– On mahdollista, että palovaroittimia ei ole lainkaan. Palovaroittimista saattaa paristo olla tyhjentynyt tai itse palovaroitin saattaa olla niin vanha, että se ei enää toimi. Palovaroittimien pitäisi uusia kerran 5–10 vuodessa. Tekniikka vanhenee ja varoittimeen kertyy pölyä ja rasvaa, jotka estävät sen toiminnan, vaikka paristo olisikin kunnossa, kertoo ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista.
Palovaroittimen tarkoitus on havahduttaa asukkaat ajoissa pelastautumaan ja ehkä jopa sammuttamaan palonalku. Tämän tästä saa uutisista lukea, että palovaroitin on herättänyt nukkuvan perheen, joka on pelastautunut. Toimivat palovaroittimet siis pelastavat ihmishenkiä.
– Jos tuli pääsee valloilleen, savu- ja vesivahinkoja tulee helposti myös muihin asuntoihin ja porraskäytävään. Henkisiäkin vaurioita tulee, muistuttaa erityisasiantuntia Ira Pasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. – Jos sen sijaan palovaroitin toimii ja tuli saadaan sammutettua alkuunsa ja ihmisetkin pelastettua, päästään paljon vähemmällä.
Vastuu palovaroittimien toiminnasta kaipaa laajempaa pohjaa
Näyttää siltä, että tämänhetkiset käytännöt palovaroittimien toiminnan ylläpidosta eivät ole riittävät. Taloyhtiön hallituksen rooli on merkittävä kiinteistön turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Vastuuta voisi laajentaa myös palovaroittimiin.
– Pelastuslain uudistaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää asumisen turvallisuutta. Taloyhtiöissä asukkaiden ja taloyhtiöiden vuorovaikutusta tulee lisätä. Ihan tavallisessa suomalaisessa kodissa olisi hyvä olla vaikkapa 3–4 toimivaa palovaroitinta. Minkä tavallisen perheen talous kaatuu tuollaiseen satsaukseen? Tai minkä taloyhtiön talous kaatuu samaan satsaukseen –kun palovaroittimien hinta peritään asukkailta vastikkeissa tai vuokrassa? kysyy Ira Pasi.
Palovaroittimet ovat yksi meneillään olevan Paloturvallisuusviikon keskeisistä aiheista. Pohjoismaista Palovaroitinpäivää vietetään 1.12.
Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Nuohousalan Keskusliiton, Finanssialan sekä pelastuslaitosten, pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Mukana ovat myös Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto sekä Ehyt ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa palosuojelurahasto, ja Päivä Paloasemalla -tapahtumien yritysyhteistyökumppanina on LähiTapiola.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hassila, tiedotuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 758 7846
Karoliina Meurman, ylitarkastaja, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, puh. 029 5052 651
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI
09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Paloturvallisuusviikko 24.11. – 1.12. muistuttaa: Joka päivä syttyy 4 asuntopaloa sähkölaitteen takia5.11.2018 10:00:00 EET | Tiedote
Jokasyksyinen Paloturvallisuusviikko järjestetään 24.11.–1.12. Kerromme kampanjaviikon aikana kodin vaaran paikoista, joista yleisimpiä ovat: • sähkölaitteet, joista syttyy päivittäin 4 tulipaloa • liesipalot, noin puolet edellisistä • kiukaat, joihin liittyviä paloja on useammin kuin viikottain.
FBK-verksamheten tilldelades Finnish Security Awards-priset11.10.2018 09:00:06 EEST | Tiedote
Den finska FBK-verksamheten tilldelades priset Finnish Security Awards Årets frivilliga inom säkerhetsbranschen 2018. Detta pris berör varje frivillig brandkårsförening i Finland och varje brandman, brandkårsungdom, brandkårskvinna och brandkårsveteran som är aktiv i dem. Priset tilldelades på tidningens Turvallisuus ja riskienhallinta årliga Finnish Security Awards-festgala.
VPK-toiminta sai Finnish Security Awards -palkinnon11.10.2018 09:00:05 EEST | Tiedote
Suomalainen VPK-toiminta palkittiin Finnish Security Awards Turvallisuusalan Vapaaehtoinen 2018 -palkinnolla. Tämä palkitseminen koskettaa jokaista Suomen vapaaehtoista palokuntayhdistystä ja jokaista niissä toimivaa palokuntalaista, palokuntanuorta, palokuntanaista ja palokuntaveteraania. Palkinto jaettiin Turvallisuus ja riskienhallinta -lehden vuosittaisessa Finnish Security Awards -juhlagaalassa.
Tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat romahtaneet 30 vuodessa – Tulityökoulutusta pidetään tärkeänä12.9.2018 13:33:17 EEST | Tiedote
Ennen kuin tulitöiden turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 1988, tulitöiden tekeminen aiheutti noin 40 prosenttia suurpaloista. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutusta pidetään tärkeänä, joskin koulutuksen suhde työelämän realiteetteihin vaatii jatkuvaa kehittämistä.
”Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy” - Riskiviestintä informoi ja herättää epäilyksiä28.8.2018 14:35:24 EEST | Tiedote
Om krisen eller kriget kommer -esite herätti keväällä paljon keskustelua niin julkaisumaassa Ruotsissa kuin Suomessakin. Onko kyseessä vain informaation jakaminen, vai yritetäänkö ihmisten asenteisiin piilovaikuttaa tai suorastaan rivien välistä kertoa jotain, mitä ei ääneen voi sanoa? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjesti maanantaina 27.8. keskustelutilaisuuden, jossa tutkija Minna Lundgren Keski-Ruotsin yliopiston Risk and Crisis Research Center -yksiköstä kertoi ruotsalaisten kotitalouksien varautumisesta ja kotitalouksille suunnatusta riskiviestinnästä.