Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kodeissa on liian vähän palovaroittimia

Jaa

Suomalaisissa kodeissa on liian vähän palovaroittimia, ja katossa olevat palovaroittimetkaan eivät välttämättä toimi. Palovaroitin on sähkölaite, joka on syytä vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein. Se vaatii testaamisen ja paristonvaihdon säännöllisesti. Vastuuta palovaroittimien toimintakunnosta on syytä laajentaa. 1.12. vietetään Pohjoismaista palovaroitinpäivää.

Voimassa olevien säädösten mukaan vastuu palovaroittimien toimintakunnosta on selvä. Asukas vastaa palovaroittimista, jos asunnossa on paristolla toimivat palovaroittimet.

Jos rakennus on niin uusi, että vaaditaan sähköverkkoon kytketyt varoittimet, tilanne on hankalampi. Sähköverkkoon kytketyt varoittimet ovat kiinteitä sähköasennuksia. Yhtiömuotoisessa asumisessa toimivuudesta vastaa tällöin taloyhtiö pariston testaamista lukuun ottamatta. Omakotitaloissa omistaja kantaa vastuun, vaikka ei saa itse tehdä varoittimille sellaisia toimenpiteitä, joihin tekemiseen vaaditaan sähköurakoitsija.

Kyselytutkimusten mukaan jopa yli 95 prosenttia suomalaisista väittää, että kotona on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Pelastustoimen tulipalotilastot väittävät toista. Vain 38 prosentissa niistä asunnoista, joihin on jouduttu sammutustehtäviin, on ollut toimiva palovaroitin. Kodeissa on toimivia palovaroittimia liian vähän. Tilanteeseen on muutama selkeä syy.

– On mahdollista, että palovaroittimia ei ole lainkaan. Palovaroittimista saattaa paristo olla tyhjentynyt tai itse palovaroitin saattaa olla niin vanha, että se ei enää toimi. Palovaroittimien pitäisi uusia kerran 5–10 vuodessa. Tekniikka vanhenee ja varoittimeen kertyy pölyä ja rasvaa, jotka estävät sen toiminnan, vaikka paristo olisikin kunnossa, kertoo ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista.

Palovaroittimen tarkoitus on havahduttaa asukkaat ajoissa pelastautumaan ja ehkä jopa sammuttamaan palonalku. Tämän tästä saa uutisista lukea, että palovaroitin on herättänyt nukkuvan perheen, joka on pelastautunut. Toimivat palovaroittimet siis pelastavat ihmishenkiä.

– Jos tuli pääsee valloilleen, savu- ja vesivahinkoja tulee helposti myös muihin asuntoihin ja porraskäytävään. Henkisiäkin vaurioita tulee, muistuttaa erityisasiantuntia Ira Pasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. – Jos sen sijaan palovaroitin toimii ja tuli saadaan sammutettua alkuunsa ja ihmisetkin pelastettua, päästään paljon vähemmällä.

Vastuu palovaroittimien toiminnasta kaipaa laajempaa pohjaa

Näyttää siltä, että tämänhetkiset käytännöt palovaroittimien toiminnan ylläpidosta eivät ole riittävät. Taloyhtiön hallituksen rooli on merkittävä kiinteistön turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Vastuuta voisi laajentaa myös palovaroittimiin.

– Pelastuslain uudistaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää asumisen turvallisuutta. Taloyhtiöissä asukkaiden ja taloyhtiöiden vuorovaikutusta tulee lisätä. Ihan tavallisessa suomalaisessa kodissa olisi hyvä olla vaikkapa 3–4 toimivaa palovaroitinta. Minkä tavallisen perheen talous kaatuu tuollaiseen satsaukseen? Tai minkä taloyhtiön talous kaatuu samaan satsaukseen –kun palovaroittimien hinta peritään asukkailta vastikkeissa tai vuokrassa? kysyy Ira Pasi.

Palovaroittimet ovat yksi meneillään olevan Paloturvallisuusviikon keskeisistä aiheista. Pohjoismaista Palovaroitinpäivää vietetään 1.12.


Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Nuohousalan Keskusliiton, Finanssialan sekä pelastuslaitosten, pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Mukana ovat myös Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto sekä Ehyt ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa palosuojelurahasto, ja Päivä Paloasemalla -tapahtumien yritysyhteistyökumppanina on LähiTapiola.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hassila, tiedotuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 758 7846
Karoliina Meurman, ylitarkastaja, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, puh. 029 5052 651

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI

09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Livskraftiga brandkårer bidrar till att säkerställa räddningstjänster för medborgare7.6.2018 10:37Tiedote

Även om man i en del av brandkårerna speciellt i glesbygden kämpar med tynande verksamhet, kan man ändå konstatera att det i allmänhet går bra för brandkårerna. Enligt de undersökningar som Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland låtit utföra intresserar brandkårsverksamheten speciellt unga, och till och med 57 % kunde tänka sig att börja med brandkårsverksamheten. Brandkårister motiveras av viljan att hjälpa, aktivitet och kompetensutveckling. I brandkårer lär man sig viktiga säkerhetsfärdigheter för vardagens överraskande situationer, såsom primärsläckning och återupplivning. I Finland finns cirka 33 000 brandkårister.

Palokuntien elinvoimaisuus turvaa osaltaan pelastuspalvelut kansalaisille7.6.2018 10:31Tiedote

Vaikka osassa palokunnista erityisesti harva-asutusalueille kamppaillaan toiminnan hiipumisen kanssa, niin pääosin voidaan todeta, että palokunnilla menee hyvin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämien tutkimusten mukaan palokuntatoiminta kiinnostaa erityisesti nuoria ja jopa 57 % voisi ajatella aloittavansa palokuntaharrastuksen. Palokuntalaisia motivoi auttamisen halu sekä toiminta ja osaamisen kehittäminen. Palokunnissa oppiikin hyvin tärkeitä turvallisuustaitoja arjen yllättävissä tilanteissa selviämiseen, kuten alkusammutusta ja elvytystä. Palokuntalaisia on Suomessa noin 33 000.

Ullakon palo-osastointi voi pelastaa rivitalon täystuholta1.6.2018 10:41Tiedote

Vanhemmissa rivitaloissa ullakko voi olla talon päästä päähän ulottuva yhtenäinen avoin tila. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä asunnossa alkanut tulipalo saattaa levitä ullakon kautta koko rakennukseen. Seurauksena voi olla rivitalon täystuho. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö suosittelee ullakon jakamista osiin palon leviämistä estävin rakentein kaikkiin sellaisiin rivitaloihin, joissa sitä ei ole tehty.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme