Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kodeissa on liian vähän palovaroittimia

Jaa

Suomalaisissa kodeissa on liian vähän palovaroittimia, ja katossa olevat palovaroittimetkaan eivät välttämättä toimi. Palovaroitin on sähkölaite, joka on syytä vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein. Se vaatii testaamisen ja paristonvaihdon säännöllisesti. Vastuuta palovaroittimien toimintakunnosta on syytä laajentaa. 1.12. vietetään Pohjoismaista palovaroitinpäivää.

Voimassa olevien säädösten mukaan vastuu palovaroittimien toimintakunnosta on selvä. Asukas vastaa palovaroittimista, jos asunnossa on paristolla toimivat palovaroittimet.

Jos rakennus on niin uusi, että vaaditaan sähköverkkoon kytketyt varoittimet, tilanne on hankalampi. Sähköverkkoon kytketyt varoittimet ovat kiinteitä sähköasennuksia. Yhtiömuotoisessa asumisessa toimivuudesta vastaa tällöin taloyhtiö pariston testaamista lukuun ottamatta. Omakotitaloissa omistaja kantaa vastuun, vaikka ei saa itse tehdä varoittimille sellaisia toimenpiteitä, joihin tekemiseen vaaditaan sähköurakoitsija.

Kyselytutkimusten mukaan jopa yli 95 prosenttia suomalaisista väittää, että kotona on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Pelastustoimen tulipalotilastot väittävät toista. Vain 38 prosentissa niistä asunnoista, joihin on jouduttu sammutustehtäviin, on ollut toimiva palovaroitin. Kodeissa on toimivia palovaroittimia liian vähän. Tilanteeseen on muutama selkeä syy.

– On mahdollista, että palovaroittimia ei ole lainkaan. Palovaroittimista saattaa paristo olla tyhjentynyt tai itse palovaroitin saattaa olla niin vanha, että se ei enää toimi. Palovaroittimien pitäisi uusia kerran 5–10 vuodessa. Tekniikka vanhenee ja varoittimeen kertyy pölyä ja rasvaa, jotka estävät sen toiminnan, vaikka paristo olisikin kunnossa, kertoo ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista.

Palovaroittimen tarkoitus on havahduttaa asukkaat ajoissa pelastautumaan ja ehkä jopa sammuttamaan palonalku. Tämän tästä saa uutisista lukea, että palovaroitin on herättänyt nukkuvan perheen, joka on pelastautunut. Toimivat palovaroittimet siis pelastavat ihmishenkiä.

– Jos tuli pääsee valloilleen, savu- ja vesivahinkoja tulee helposti myös muihin asuntoihin ja porraskäytävään. Henkisiäkin vaurioita tulee, muistuttaa erityisasiantuntia Ira Pasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. – Jos sen sijaan palovaroitin toimii ja tuli saadaan sammutettua alkuunsa ja ihmisetkin pelastettua, päästään paljon vähemmällä.

Vastuu palovaroittimien toiminnasta kaipaa laajempaa pohjaa

Näyttää siltä, että tämänhetkiset käytännöt palovaroittimien toiminnan ylläpidosta eivät ole riittävät. Taloyhtiön hallituksen rooli on merkittävä kiinteistön turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Vastuuta voisi laajentaa myös palovaroittimiin.

– Pelastuslain uudistaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää asumisen turvallisuutta. Taloyhtiöissä asukkaiden ja taloyhtiöiden vuorovaikutusta tulee lisätä. Ihan tavallisessa suomalaisessa kodissa olisi hyvä olla vaikkapa 3–4 toimivaa palovaroitinta. Minkä tavallisen perheen talous kaatuu tuollaiseen satsaukseen? Tai minkä taloyhtiön talous kaatuu samaan satsaukseen –kun palovaroittimien hinta peritään asukkailta vastikkeissa tai vuokrassa? kysyy Ira Pasi.

Palovaroittimet ovat yksi meneillään olevan Paloturvallisuusviikon keskeisistä aiheista. Pohjoismaista Palovaroitinpäivää vietetään 1.12.


Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Nuohousalan Keskusliiton, Finanssialan sekä pelastuslaitosten, pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Mukana ovat myös Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto sekä Ehyt ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa palosuojelurahasto, ja Päivä Paloasemalla -tapahtumien yritysyhteistyökumppanina on LähiTapiola.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hassila, tiedotuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 758 7846
Karoliina Meurman, ylitarkastaja, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, puh. 029 5052 651

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI

09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Brandkårsungdomsarbete fostrar säkerhetsmedvetna unga4.1.2018 12:00Tiedote

När brandkårsungdomsarbetet är som bäst är det en innovativ verksamhet som främjar säkerheten i samhället runt brandstationen. Ungdomsarbetet fostrar säkerhetsmedvetna unga. Brandkårerna som ordnade En Dag På Brandstationen evenemanget fick söka stipendium för att utveckla sin brandkårsungdomsverksamhet. Stipendierna beviljades av LokalTapiola, och i valet av stipendiemottagare medverkade förutom bolaget även representanter från Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland som koordinerar En Dag På Brandstationen evenemanget och utvecklar brandkårsungdomsarbetet i Finland.

Palokuntanuorisotyö kasvattaa turvallisuusmyönteisiä nuoria4.1.2018 12:00Tiedote

Palokuntanuorisotyö parhaimmillaan on innovatiivista, paloasemaa ympäröivän yhteisön turvallisuutta edistävää toimintaa. Nuorisotyö myös kasvattaa nuorten turvallisuusmyönteisyyttä. Päivä Paloasemalla -tapahtuman marraskuun lopussa järjestäneet paloasemat saivat hakea stipendiä palokuntanuorisotoimintansa kehittämiseen. Stipendit myönsi LähiTapiola, ja yhtiön lisäksi stipendinsaajia oli valitsemassa edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, joka koordinoi Päivä Paloasemalla -tapahtumia ja kehittää palokuntanuorisotyötä Suomessa.

Pärjäisitkö häiriötilanteessa 72 tuntia ilman apua?18.12.2017 12:30Tiedote

Yhteiskunnan häiriötilanteissa omatoimisella varautumisella on suuri merkitys sekä kansalaisille että viranomaisille. Miten pitää toimia, kun esimerkiksi sähkökatkon takia vettä ei yhtäkkiä tulekaan kraanasta tai lämmitys ei toimi? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) toimesta on luotu uusi 72 tuntia -varautumiskonsepti, jossa käydään konkreettisesti läpi arjesta selviytymistä ennen viranomaisten apua.

Skulle du klara dig i en störningssituation 72 timmar utan hjälp?18.12.2017 12:30Tiedote

I samhällets störningssituationer har egen beredskap en stor betydelse både för medborgare och för myndigheter. Hur ska man agera när det plötsligt inte kommer vatten eller när uppvärmningen inte fungerar t.ex. på grund av ett strömavbrott? Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland (SPEK) har skapat ett nytt beredskapskoncept 72 timmar i vilket man konkret går igenom hur man klarar sig i vardagen utan myndigheternas hjälp.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme