Kodin pelikasvatuksen tulee perustua ymmärrykseen, ei rajoittamiseen
Mikko Meriläinen tarkastelee väitöskirjassaan nuorten digitaalista pelaamista ja pelihaittoja erityisesti kotikasvatuksen näkökulmasta. Yli 3000 nuoren kyselyvastaukset paljastivat laajan kirjon erilaisia pelaajia ja pelaamisen tapoja: nuoret pelasivat niin rentoutuakseen kuin tylsyyttä tai pahaa oloa helpottaakseen.
Pelikasvatuksen tavoite on auttaa nuorta toimimaan pelaamisen parissa vastuullisesti, tukea hänen mahdollisuuksiaan toteuttaa itseään ja antaa hänelle valmiuksia huolehtia hyvinvoinnistaan. Tällainen osaaminen ei rakennu vain pelitunteja rajaamalla, vaan vaatii vanhemmalta kiinnostusta, empatiaa ja nuoren kuuntelemista.
Pelisivistys tähtää hyvinvointiin
Pelikasvatuksessa on huomioitava nuoren yksilöllisyys: yhtä, kaikille sopivaa muottia ei ole, Mikko Meriläinen muistuttaa.
Meriläinen esittelee tutkimuksessaan pelisivistyksen käsitteen. Tiivistettynä pelisivistys on paitsi pelaamisen ymmärtämistä ja tarkastelua eri näkökulmista, myös pyrkimystä kohti parempaa pelikulttuuria ja sekä nuorten pelaajien että heidän vanhempiensa hyvinvointia.
– Pelaamiseen ja pelikulttuureihin perehtyminen vähentää kasvattajan huolta ja auttaa käsittelemään pelaamiseen liittyviä kysymyksiä ilman paniikkia. Samalla on tärkeää muistaa, että ymmärtäminen ei tarkoita kritiikittömyyttä: sekä pelaajien että heidän vanhempiensa on huomioitava myös pelaamiseen liittyvät haitat.
Pelaamista voi sekä ymmärtää että rajoittaa
Osa pelaajista oli kokenut erilaisia pelaamisesta johtuvia haittoja. Ne olivat kuitenkin valtaosin vähäisiä ja satunnaisia. Meriläisen mukaan kokonaisuus ei tässäkään ole yksinkertainen.
– Pelkkien haittojen sijaan on tarkasteltava nuoren pelaamista laajempana kokonaisuutena. Satunnainen päänsärky tai lyhyet yöunet silloin tällöin ovat toki epämiellyttäviä ja epätoivottavia kokemuksia, mutta enemmän syytä huoleen on silloin, jos haitat ovat toistuvia ja etenkin jos ne yhdistyvät muihin ongelmiin kuten yksinäisyyteen, masennukseen tai muuten vaikeaan elämäntilanteeseen. Haittoja ei tule nostaa pelikasvatuksen keskiöön.
Aktiivipelaajat tiedostavat itsekin pelaamiseen liittyviä haittoja ja tutkimustulosten perusteella myös ehkäisevät niitä eri tavoin. Valtaosalle pelaajista pelaaminen on hauskaa ja kiinnostavaa tekemistä, josta saadaan tärkeitä osaamisen, omaehtoisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia, ja jonka avulla helpotetaan esimerkiksi koulun tai työn aiheuttamaa stressiä.
Hyvään pelikasvatukseen ei ole oikopolkua
Vanhemmat, joille nuoren pelaaminen aiheuttaa päänvaivaa, kaipaavat usein tukea pelikasvatukseen. Tutkijan mielestä oikopolkuja ei ole.
– Sekä kasvatus että pelaaminen ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joten ei ole yllätys, ettei pelikasvatuskaan ole aina yksinkertaista. Tämän hyväksyminen on hyvä lähtökohta. Pelikasvatukseen pätevät ylipäänsä perinteiset kasvattajan ohjeet: ole kiinnostunut, kuuntele, keskustele, pyri ymmärtämään, Mikko Meriläinen kehottaa.
Kasvatustilanteessa kohtaa aina kaksi ihmistä omine persoonallisuuksineen, toiveineen ja pelkoineen. Joskus yhteentörmäyksiä tulee, vaikka molemmat tekisivät parhaansa. Yksittäistä tilannetta tärkeämpää on kokonaisuus ja kodin turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiri.
**
KM Mikko Meriläinen väittelee 25.1.2020 kello 10 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Kohti pelisivistystä - Nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien kasvatuskysymyksenä”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston Porthanian Suomen Laki -sali, Yliopistonkatu 3, Helsinki.
Vastaväittäjänä on professori Tanja Sihvonen, Vaasan yliopisto, ja kustoksena on professori Markku Hannula. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Meriläinen
mikko.merilainen@helsinki.fi
050 587 8557
www.mikkomerilainen.com
Twitter: @MVMerilainen
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme