Helsingin yliopisto

Kodin pelikasvatuksen tulee perustua ymmärrykseen, ei rajoittamiseen

Jaa

Nuoren digitaalisen pelaamisen käsittely vaatii kasvattajalta perehtymistä nuoren elämään ja harrastukseen. Väitöstutkija Mikko Meriläinen peräänkuuluttaa pelisivistystä ja nuorten pelaajien kuuntelemista. Yksittäisiä tilanteita tärkeämpi on kasvatuksen kokonaisuus.

Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.

Mikko Meriläinen tarkastelee väitöskirjassaan nuorten digitaalista pelaamista ja pelihaittoja erityisesti kotikasvatuksen näkökulmasta. Yli 3000 nuoren kyselyvastaukset paljastivat laajan kirjon erilaisia pelaajia ja pelaamisen tapoja: nuoret pelasivat niin rentoutuakseen kuin tylsyyttä tai pahaa oloa helpottaakseen. 

Pelikasvatuksen tavoite on auttaa nuorta toimimaan pelaamisen parissa vastuullisesti, tukea hänen mahdollisuuksiaan toteuttaa itseään ja antaa hänelle valmiuksia huolehtia hyvinvoinnistaan. Tällainen osaaminen ei rakennu vain pelitunteja rajaamalla, vaan vaatii vanhemmalta kiinnostusta, empatiaa ja nuoren kuuntelemista.

Pelisivistys tähtää hyvinvointiin

Pelikasvatuksessa on huomioitava nuoren yksilöllisyys: yhtä, kaikille sopivaa muottia ei ole, Mikko Meriläinen muistuttaa.

Meriläinen esittelee tutkimuksessaan pelisivistyksen käsitteen. Tiivistettynä pelisivistys on paitsi pelaamisen ymmärtämistä ja tarkastelua eri näkökulmista, myös pyrkimystä kohti parempaa pelikulttuuria ja sekä nuorten pelaajien että heidän vanhempiensa hyvinvointia.

– Pelaamiseen ja pelikulttuureihin perehtyminen vähentää kasvattajan huolta ja auttaa käsittelemään pelaamiseen liittyviä kysymyksiä ilman paniikkia. Samalla on tärkeää muistaa, että ymmärtäminen ei tarkoita kritiikittömyyttä: sekä pelaajien että heidän vanhempiensa on huomioitava myös pelaamiseen liittyvät haitat.

Pelaamista voi sekä ymmärtää että rajoittaa

Osa pelaajista oli kokenut erilaisia pelaamisesta johtuvia haittoja. Ne olivat kuitenkin valtaosin vähäisiä ja satunnaisia. Meriläisen mukaan kokonaisuus ei tässäkään ole yksinkertainen.

– Pelkkien haittojen sijaan on tarkasteltava nuoren pelaamista laajempana kokonaisuutena. Satunnainen päänsärky tai lyhyet yöunet silloin tällöin ovat toki epämiellyttäviä ja epätoivottavia kokemuksia, mutta enemmän syytä huoleen on silloin, jos haitat ovat toistuvia ja etenkin jos ne yhdistyvät muihin ongelmiin kuten yksinäisyyteen, masennukseen tai muuten vaikeaan elämäntilanteeseen. Haittoja ei tule nostaa pelikasvatuksen keskiöön.

Aktiivipelaajat tiedostavat itsekin pelaamiseen liittyviä haittoja ja tutkimustulosten perusteella myös ehkäisevät niitä eri tavoin. Valtaosalle pelaajista pelaaminen on hauskaa ja kiinnostavaa tekemistä, josta saadaan tärkeitä osaamisen, omaehtoisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia, ja jonka avulla helpotetaan esimerkiksi koulun tai työn aiheuttamaa stressiä. 

Hyvään pelikasvatukseen ei ole oikopolkua

Vanhemmat, joille nuoren pelaaminen aiheuttaa päänvaivaa, kaipaavat usein tukea pelikasvatukseen. Tutkijan mielestä oikopolkuja ei ole.

– Sekä kasvatus että pelaaminen ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joten ei ole yllätys, ettei pelikasvatuskaan ole aina yksinkertaista. Tämän hyväksyminen on hyvä lähtökohta. Pelikasvatukseen pätevät ylipäänsä perinteiset kasvattajan ohjeet: ole kiinnostunut, kuuntele, keskustele, pyri ymmärtämään, Mikko Meriläinen kehottaa.

Kasvatustilanteessa kohtaa aina kaksi ihmistä omine persoonallisuuksineen, toiveineen ja pelkoineen. Joskus yhteentörmäyksiä tulee, vaikka molemmat tekisivät parhaansa. Yksittäistä tilannetta tärkeämpää on kokonaisuus ja kodin turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiri.

**

KM Mikko Meriläinen väittelee 25.1.2020 kello 10 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Kohti pelisivistystä - Nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien kasvatuskysymyksenä”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston Porthanian Suomen Laki -sali, Yliopistonkatu 3, Helsinki.

Vastaväittäjänä on professori Tanja Sihvonen, Vaasan yliopisto, ja kustoksena on professori Markku Hannula. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Meriläinen
mikko.merilainen@helsinki.fi
050 587 8557
www.mikkomerilainen.com
Twitter: @MVMerilainen

Kuvat

Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Lataa
Mikko Meriläinen. Kuva: Emilia Lounela
Mikko Meriläinen. Kuva: Emilia Lounela
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme