Helsingin yliopisto

Kodissa saatavilla olevalla ruoalla on väliä: Epäterveelliset ruoat ovat lapsiperheissä yhteydessä epäterveelliseen syömiseen, vaikka terveellisiä ruokia olisikin tarjolla

Jaa

Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus painottaa epäterveellisten ruokien saatavuuden rajoittamista kotona.

Lasten ja perheiden kannustaminen terveellisiin ruokatottumuksiin on tärkeää, koska lapsuudessa kehittyneet ruokatottumukset voivat jatkua myös aikuisiässä.

– Vanhempien ruoankäyttö ja kodin ruokasisustus eli lapsen saatavilla olevat terveelliset tai epäterveelliset ruoat ovat johdonmukaisesti yhteydessä lasten ruoankäyttöön, sanoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Henna Vepsäläinen.

Väitöstutkimuksen mukaan näyttää siltä, että epäterveellisten ruokien saatavuus kotona ja  yleisesti epäterveellisinä pidetyt ruokavaliotyylit liittyvät toisiinsa. Kiinnostava havainto oli se, ettei epäterveellisten ruokien vaikutus kumoudu täysin edes sillä, että saatavilla on terveellisiä ruokia.

– Tulokset painottavat epäterveellisten ruokien saatavuuden rajoittamista. Kodin ruokasisutuksessa kannattaa niiden sijaan panostaa esimerkiksi värikkäisiin kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin. Lisäksi myös isät pitää huomioida paremmin perheiden ruoankäyttötutkimuksissa, jolloin sosiaalinen ruokaympäristö kyetään kuvaamaan kokonaisvaltaisemmin, Henna Vepsäläinen toteaa.

Vepsäläinen käytti väitöstutkimuksessaan aineistoa suomalaisesta, yli 860 3–6-vuotiasta lasta ja 66 päiväkotia käsittäneestä DAGIS-tutkimuksesta ja lisäksi 12 maan ISCOLE-tutkimuksesta, joka käsitteli lihavuuteen liittyviä elintapoja ja ympäristötekijöitä 9–11-vuotiailla lapsilla. Jälkimmäiseen liittyvissä analyyseissä oli mukana yhteensä 6 560 lasta, joista hieman yli puolet oli tyttöjä.
________________

Henna Vepsäläinen väittelee 20.6.2018 klo 12 maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta " Food environment and whole-diet in children: Studies on parental role modelling and food availability". Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen (Fabianinkatu 33) auditoriossa XII. Vastaväittäjänä on PhD Pauline Emmett ja kustoksena professori Mikael Fogelholm.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Henna Vepsäläinen
henna.vepsalainen@helsinki.fi
puh. +358 44 358 1467

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. +358 50 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme