Koekoirien ensimmäinen kotiutus Suomessa sujui hyvin, mutta vaati paljon työtä

– Huomasimme kuitenkin, että suunniteltu totuttamisaika ei ollut vielä aivan kaikille koirille riittävä; omistajat raportoivat joidenkin koirien olleen edelleen pelokkaita ja kärsineen eroahdistuksesta. Koekoirien kotiutusprosessi olisi vielä sulavampaa, jos tulevaisuuden koekoirien pitopaikat mahdollistaisivat ulostamis- ja lepoalueiden erottelun, koirilla olisi pääsy ulkoilualueelle ja niitä ulkoilutettaisiin taluttamalla, pohtii artikkelin kirjoittaja dosentti Marianna Norring eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Koirat olivat eläneet yliopiston koe-eläimille tarkoitetuissa tiloissa kahdeksan koiran laumoissa kahdesta kahdeksaan vuotta, jossa ne pääsivät katettuun tarhaan päivittäin ja yöt ne viettivät pienemmissä koiraryhmissä. 

Yliopistolla koirat olivat osallistuneet eläinten sekä kognitio- että eläinlääketutkimuksiin. Kognitiotutkimuksella saatiin perustietoa koirien mielestä ja eläinlääketutkimuksessa kehitettiin koirille sopiva uusi rauhoiteaine. Tällä hetkellä Helsingin yliopistolla ei ole koekoiria.

Koekoirien kotiutus tehtiin SEY Suomen eläinsuojelun ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Koirien totuttamiseen ja opettamiseen laitoksen ulkopuoliseen elämään osallistui iso joukko ihmisiä: eläintenhoitajia, tutkijoita, eläinsuojelijoita ja koirankouluttajia. Jokaisen koiran yksilölliset ominaisuudet pyrittiin huomioimaan uutta kotia etsittäessä. Mahdollisuuksien mukaan koirat kotiutettiin pareittain. Uudet omistajat olivat pääosin todella tyytyväisiä uusista lemmikeistään. 

Tutkimusta varten koirien kotiutusprosessia seurattiin yliopistolla neljän vuoden ajan haastattelemalla osallistujia ja keräämällä tietoa uusilta omistajilta.  

Alkuperäinen artikkeli:

Laura Hänninen and Marianna Norring, 2020, The First Rehoming of Laboratory Beagles in Finland: The Complete Process from Socialisation Training to Follow-up Alternatives to Laboratory Animals (ATLA), Vol 48, Issue 3, 2020