Suomen Akatemia

Kohdun hyvänlaatuisista kasvaimista suurta yhteiskunnallista haittaa

Jaa

Kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat ovat hyvin yleisiä. Hyvänlaatuisuudestaan huolimatta ne aiheuttavat monille oireita kuten hyvin runsaita ja kivuliaita kuukautisia, kipua ja painetta alavatsassa, raskaudenaikaisia ongelmia ja jopa hedelmättömyyttä. Niiden hoitaminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Näin kertoo akatemiatutkija Pia Vahteristo, joka on selvittänyt myoomien molekyylibiologiaa. Hyvänlaatuisten kasvainten tutkimus on pitkälti jäänyt syöpätutkimuksen varjoon.

”Olemme selvittäneet kasvaimia aiheuttavan MED12-geenin mutaatioiden toimintaa, niiden vaikutusta geenien ilmenemiseen sekä esiintyvyyttä eri kasvaintyypeissä. Nämä mutaatiot ovat elämän aikana syntyneitä geenivirheitä eivätkä ne periydy. Periytyvän alttiuden selvittämiseksi tavoitteenamme on kehittää menetelmä, jonka avulla voisimme tunnistaa geenivirhettä kantavat henkilöt ja ohjata heidät perinnöllisyysneuvontaan”, Vahteristo kertoo. Myoomat ovat kuitenkin harvoin perinnöllisiä.

Vahteriston ryhmä tutkii myös, voivatko jotkut myoomien alatyypit kehittyä syöviksi. ”Olemme tutkineet kohdun leiomyosarkoomia, jotka ovat pahanlaatuisia ja hyvin aggressiivisia kohdun lihaskasvaimia. Näiden syöpäkasvainten ajatellaan syntyvän eri mekanismien kautta kuin myoomien. Havaitsimme kuitenkin, että yksi yleisimmin mutatoitunut geeni näissäkin kasvaimissa on MED12. Vaikka tavanomaisten myoomien ei ajatella voivan muuttua pahanlaatuisiksi, tavoitteenamme on nyt selvittää, voivatko jotkut harvinaiset myooma-alatyypit kehittyä syöväksi ja olemmekin löytäneet näistä kasvaimista tiettyjä vain syöpäkasvaimille tyypillisiä muutoksia. Pyrimme myös kehittämään menetelmän, jonka avulla pahanlaatuinen syöpäkasvain voitaisiin erottaa hyvänlaatuisesta jo verinäytteen avulla”, Vahteristo kertoo.

Uusia menetelmiä yhteistyön avulla

”Ryhmämme on aloittanut kaikki Suomen yliopistosairaalat kattavan yhteistyöprojektin, jonka puitteissa pyrimme paremmin ymmärtämään syitä leiomyosarkoomien kehittymiselle sekä luomaan uusia työkaluja tarkemman diagnoosin, ennusteen ja uusien hoitojen kehittämiseen. Koska leiomyosarkoomat ovat hyvin harvinaisia, keräämme näytteitä koko maasta saadaksemme lisää luotettavuutta tuloksiin ja tilastollista voimaa analyyseihin”, Vahteristo kertoo.

Uudet sekvensointimenetelmät ovat viime vuosikymmenen aikana mullistaneet syöpätutkimuksen. Vahteriston ryhmä on hyödyntänyt näitä menetelmiä myoomien molekyylitaustan selvittämisessä ja tavoitteena on laajentaa tutkimuksia myös muihin hyvänlaatuisiin kasvaimiin. Yksityiskohtaista geenitietoa voidaan yhä enenevässä määrin hyödyntää tarjoamalla uusia lähestymistapoja kohdennettujen hoitokeinojen kehittämiseen.

Lisätietoja antaa:

Aakatemiatutkija Pia Vahteristo
Helsingin yliopisto
pia.vahteristo@helsinki.fi
p. 02 9412 5600.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemian viestintä
Arto Suominen
p. 029 533 5087
arto.suominen@aka.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2017 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Vanhempien vaikutus nuorten hyvinvointiin vielä odotettua suurempaa12.10.2017 13:05Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan se, että vanhemmat tukevat nuorten autonomiaa, edistää nuorten hyvinvointia kaikissa keskeisissä koulusiirtymissä: siirryttäessä alakoulusta yläkouluun, peruskoulusta toiselle asteelle ja lukiosta yliopistoon. Professori Katariina Salmela-Aron mukaan äitien ja isien nuorten autonomian tukeminen ehkäisi nuorten masennusta kaikissa kolmessa siirtymässä ja lisäsi nuorten itsearvostusta kahdessa jälkimmäisessä siirtymässä. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Grafeeni taottiin kolmiulotteiseksi26.9.2017 14:23Tiedote

Tutkimusryhmät Jyväskylän yliopistosta ja Taiwanista ovat keksineet menetelmän, jonka avulla grafeenia, eli yhden atomin paksuista hiilikalvoa voidaan muotoilla kolmiulotteiseksi lasersäteilyn avulla. Tutkijat osoittivat tämän valmistamalla grafeenista pyramidin, jonka korkeus oli 60 nanometriä, eli noin 200 kertaa suurempi kuin grafeeniseinämän paksuus. Pyramidi oli niin pieni, että se mahtuisi helposti hiuksen pinnalle. Jyväskylän osuus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Strategisen tutkimuksen neuvosto valitsi hankkeet uusiin tutkimusohjelmiin11.9.2017 16:24Tiedote

Tutkimuskokonaisuudet kolmeen uuteen strategisen tutkimuksen ohjelmaan on valittu. Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä ja Kestävän kasvun avaimet -ohjelmissa aloittaa kolmetoista tutkimuskonsortiota. Rahoitettavat tutkimushankkeet valittiin ohjelmiin hakemusten yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksellisen laadun perusteella. Strategisen tutkimuksen neuvosto teki päätökset ohjelmissa rahoitettavista konsortioista kokouksessaan 11.9.2017.

Rådet för strategisk forskning valde 13 projekt till sina nya forskningsprogram11.9.2017 16:24Tiedote

Rådet för strategisk forskning (RSF) vid Finlands Akademi har idag valt ut de forskningskonsortier som ska finansieras inom RSF:s tre nya program. I programmen Föränderlig förvaltning och aktivt medborgarskap, Anpassning som förutsättning för hållbar tillväxt och Nycklar till hållbar tillväxt ingår totalt 13 konsortier. Konsortierna utplockades på basis av samhällelig relevans, genomslag och forskningskvalitet.

Tutkijat selvittävät Itämeren ravintoverkkojen muutosten vaikutusta meren kestävään käyttöön15.8.2017 10:02Tiedote

BONUS BLUEWEBS -hankkeessa uusilla, innovatiivisilla tutkimusmenetelmillä kuten Big Data -analytiikalla saadaan entistä tarkempaa tietoa Itämeren ekosysteemin muuttuvista ravintoverkoista. Tämä tieto on välttämätöntä, jotta mereen perustuva taloudellinen kasvu, niin sanottu sininen kasvu, olisi kestävällä pohjalla. Hanke on osa monikansallista BONUS-ohjelmaa, jota Suomessa rahoittaa Suomen Akatemia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme