Suomen Akatemia

Kohdun hyvänlaatuisista kasvaimista suurta yhteiskunnallista haittaa

Jaa

Kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat ovat hyvin yleisiä. Hyvänlaatuisuudestaan huolimatta ne aiheuttavat monille oireita kuten hyvin runsaita ja kivuliaita kuukautisia, kipua ja painetta alavatsassa, raskaudenaikaisia ongelmia ja jopa hedelmättömyyttä. Niiden hoitaminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Näin kertoo akatemiatutkija Pia Vahteristo, joka on selvittänyt myoomien molekyylibiologiaa. Hyvänlaatuisten kasvainten tutkimus on pitkälti jäänyt syöpätutkimuksen varjoon.

”Olemme selvittäneet kasvaimia aiheuttavan MED12-geenin mutaatioiden toimintaa, niiden vaikutusta geenien ilmenemiseen sekä esiintyvyyttä eri kasvaintyypeissä. Nämä mutaatiot ovat elämän aikana syntyneitä geenivirheitä eivätkä ne periydy. Periytyvän alttiuden selvittämiseksi tavoitteenamme on kehittää menetelmä, jonka avulla voisimme tunnistaa geenivirhettä kantavat henkilöt ja ohjata heidät perinnöllisyysneuvontaan”, Vahteristo kertoo. Myoomat ovat kuitenkin harvoin perinnöllisiä.

Vahteriston ryhmä tutkii myös, voivatko jotkut myoomien alatyypit kehittyä syöviksi. ”Olemme tutkineet kohdun leiomyosarkoomia, jotka ovat pahanlaatuisia ja hyvin aggressiivisia kohdun lihaskasvaimia. Näiden syöpäkasvainten ajatellaan syntyvän eri mekanismien kautta kuin myoomien. Havaitsimme kuitenkin, että yksi yleisimmin mutatoitunut geeni näissäkin kasvaimissa on MED12. Vaikka tavanomaisten myoomien ei ajatella voivan muuttua pahanlaatuisiksi, tavoitteenamme on nyt selvittää, voivatko jotkut harvinaiset myooma-alatyypit kehittyä syöväksi ja olemmekin löytäneet näistä kasvaimista tiettyjä vain syöpäkasvaimille tyypillisiä muutoksia. Pyrimme myös kehittämään menetelmän, jonka avulla pahanlaatuinen syöpäkasvain voitaisiin erottaa hyvänlaatuisesta jo verinäytteen avulla”, Vahteristo kertoo.

Uusia menetelmiä yhteistyön avulla

”Ryhmämme on aloittanut kaikki Suomen yliopistosairaalat kattavan yhteistyöprojektin, jonka puitteissa pyrimme paremmin ymmärtämään syitä leiomyosarkoomien kehittymiselle sekä luomaan uusia työkaluja tarkemman diagnoosin, ennusteen ja uusien hoitojen kehittämiseen. Koska leiomyosarkoomat ovat hyvin harvinaisia, keräämme näytteitä koko maasta saadaksemme lisää luotettavuutta tuloksiin ja tilastollista voimaa analyyseihin”, Vahteristo kertoo.

Uudet sekvensointimenetelmät ovat viime vuosikymmenen aikana mullistaneet syöpätutkimuksen. Vahteriston ryhmä on hyödyntänyt näitä menetelmiä myoomien molekyylitaustan selvittämisessä ja tavoitteena on laajentaa tutkimuksia myös muihin hyvänlaatuisiin kasvaimiin. Yksityiskohtaista geenitietoa voidaan yhä enenevässä määrin hyödyntää tarjoamalla uusia lähestymistapoja kohdennettujen hoitokeinojen kehittämiseen.

Lisätietoja antaa:

Aakatemiatutkija Pia Vahteristo
Helsingin yliopisto
pia.vahteristo@helsinki.fi
p. 02 9412 5600.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemian viestintä
Arto Suominen
p. 029 533 5087
arto.suominen@aka.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 436 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Suomen Akatemia valitsi 10 uutta akatemiaprofessoria23.5.2018 13:03Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2019-31.12.2023. Tehtävään oli aiehaussa 193 hakijaa, joista 33 kutsuttiin toiseen vaiheeseen. Valinnassa käytettiin vertaisarviointia, joka tehtiin neljässä tieteenalalähtöisessä paneelissa. Niiden mukaan hakijat olivat erittäin korkeatasoisia ja hyvin verkottuneita tutkijoita. Lopullisen valinnan teki Akatemian yleisjaosto paneelien ehdotusten pohjalta.

D-vitamiinitutkimus siivitti Utajärven lukion Tiedetonni-kilpailun voittoon15.5.2018 13:48Tiedote

Utajärven lukio voitti opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Opetushallituksen lukioille järjestämän Tiedetonni-kilpailun. Utajärven lukion ansiokkaassa projektissa tutkittiin biologian ja maantiedon opettaja Liisa Virran johdolla riittävää D-vitamiinin saantia. Palkinnon jakoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Tiedefoorumi-tapahtumassa keskiviikkona 9.5. Palkintoraha, 1000 euroa, tarjoaa koululle mahdollisuuden uusien projektien toteuttamiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme