Helsingin yliopisto

Kohtukuolemissa surulle tulee antaa tilaa sen kaikissa ilmenemismuodoissa

Jaa

Lapsen kohtukuoleman aiheuttamassa surussa tulisi olla tilaa niin toipumiseen kuin menetyksen käsittelyyn. Monet vanhemmat kuitenkin kokevat, että kohtukuolemia vähätellään, tuore väitös osoittaa. Selviytymisprosessissa ja surutyössä evankelis-luterilaisen kirkon suuremmalle roolille olisi kysyntää.

Vauvan syntymä perheeseen on yksi ihmiselämän suurimpia asioita. Vastaavasti odotuksen päättyminen vauvan kuolemaan kohdussa, synnytyksessä tai pian syntymän jälkeen on ihmistä perustavanlaatuisesti koskettava ja järkyttävä asia. Kohtukuoleman jälkeinen suru on pääsääntöisesti samanlaista surua kuin elävänä syntyneen lapsen kuoleman jälkeen.

Surututkija, pastori Juha Itkosen mukaan surevan ympärillä olevat ihmiset usein kuitenkin vähättelevät kohtukuoleman aiheuttamaa menetystä ja kehottavat menemään eteenpäin.

− Lapsen kuolema on monelle liian traumaattinen asia kohdattavaksi. Reaktiot koetaan vähätteleviksi, jos ympärillä olevat toteavat esimerkiksi: ”ei muuta kuin uutta putkeen”, ”onneksi se ei ehtinyt syntyä ja kuolla sitten” tai ”te olette vielä nuoria”. Yleistä on myös, ettei asiasta puhuta yhtään mitään.

Itkosen mukaan kohtuun kuollutta lasta pidetään usein vähempiarvoisena menetyksenä kuin elävänä syntynyttä ja synnytyksessä tai pian sen jälkeen kuollutta lasta. Ikään kuin kyseessä ei olisi oikea lapsi tai ihminen, vaikka ikäeroa näiden välillä voi olla vain muutama minuutti.

−  Kyse on osittain siitä, että jo vuosisatojen tai -tuhansien aikana eri kulttuureissa ympäri maailmaa kuolleena syntynyt on nähty ”kummajaisena”. Kuolleena syntynyttä lasta ei ole voitu liittää elävien joukkoon syntymään kuuluvan siirtymäriitin, kuten esimerkiksi kasteen kautta.

Ti­laa su­rus­ta sel­viy­ty­mi­sel­le ja su­re­mi­sel­le

Itkonen haluaa tuoda väitöstutkimuksensa kautta esille laajempaa surukäsitystä, jossa on tilaa sekä surusta selviytymiselle että suremiselle. Hänen mukaansa monet vanhemmat kokivat selviytymisprosessin aikana vihaa, sumuisuutta ja surun tuskaa.

− Vaikuttavan surutuen reunaehdoksi osoittautui aineistoni perusteella lähelle tuleva ja kanssasurijana surevaa lähestyvä kohtaaminen. Kohtaamisen tulisi myös perustua dialogiseen ja hierarkiasta vapaaseen vuorovaikutukseen, Itkonen painottaa.

Myönteisiksi koettiin ne ihmiset, jotka tunnustivat kuolleena syntyneen todelliseksi ihmiseksi.

Apua su­re­vil­le ja su­re­via aut­ta­vil­le ”Jak­sa­mi­sen jak­ka­ras­ta”

Itkonen on luonut tutkimuksessaan uuden käytännöllisen työkalun, ”Jaksamisen jakkaran”, jonka avulla kriisissä olevia ihmisiä kohtaavat voivat saada nopeasti näppituntuman siitä, onko kyseinen ihminen pitkäaikaisen tuen tarpeessa.

− Työkalu koostuu neljästä jalasta. Nämä ovat menetyksen aiheuttaneen kriisin luonne, omat voimavarat, sosiaalinen tuki ja muut samanaikaiset stressitekijät, Itkonen kuvailee.

− Jos yksi näistä jaloista murtuu, ihminen jaksaa yleensä vielä suhteellisen hyvin kriisin jälkeen. Jos kaksi jalkaa murtuu, jakkara eli ihmisen jaksaminen on suuressa vaarassa sortua. Jos taas kolme murtuu, sortuminen tapahtuu varmasti ja jos neljä, sortuminen on jo tapahtunut ja silloin tarvitaan nopeaa apua.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tekemän työn merkitys surevien käytännön apuna ja keskustelutukena käy Itkosen tutkimuksesta ilmi. Nykyistä suurempaakin roolia kokonaisvaltaisessa surutuessa olisi tarjolla.

− Kirkko voisi tarjota nykyistä enemmänkin tilaa yhteisöllisille ja surua kunnioittaville rituaaleille yhteistyössä muiden tukijoiden kanssa. Lisäksi kirkon yhteinen usko kuoleman voittavasta rakkaudesta voi tarjota tilan toivolle, jonka kautta kaikkein vaikeinkin kuolema ja suurinkin suru uskalletaan kohdata, Itkonen toteaa.

Tutkimuksen aineisto koostui 24 narratiivis-episodisesta haastattelusta. Haastateltavat ilmoittautuivat tutkimukseen Internet-vertaistukisivustojen kautta.

**

TM Juha Itkonen väittelee 21.9.2018 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Kun vauvaonni vaihtuu kuoleman suruun - Narratiivinen tutkimus kohtukuolemasta, lapsen kuoleman aiheuttamasta surusta ja selviytymisprosessista sekä kirkon tuesta". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali P674, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori Jari Kylmä, Tampereen yliopisto, ja kustoksena professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. Väitöskirjaa myy Unigrafia.

Väittelijän yhteystiedot: Juha Itkonen, s-posti: juha.itkonen71@icloud.com; juha.m.itkonen@helsinki.fi, puh. 0500 599 715

**

Väittelijä Juha Itkonen (s. 1971, Helsinki) on toiminut vuodesta 2000 ev.lut. kirkon pappina ensin Mäntässä ja Orivedellä ja tällä hetkellä Ruoveden seurakunnan vt. kirkkoherrana. Surututkijana Itkonen on toiminut vuodesta 2010 tehden väitöskirjaa ja kouluttamalla eri tahoja. Hän on kertonut tutkimuksestaan lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa Suomessa, Yhdysvalloissa, Hollannissa, Irlannissa ja Ruotsissa. Itkonen on Käpy - Lapsikuolemaperheet ry:n ex-hallituksen jäsen. Hän on ollut toteuttamassa muutama vuosi sitten kansalaisaloitetta, jolla haettiin muutosta lakiin siten, että kuolleena syntyneet voitaisiin merkitä omalla nimellään vanhempien väestörekisterititetoihin. Tämä olisi merkki siitä, että yhteiskunta hyväksyisi heidät oikeiksi ihmisiksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Juha Itkonen.
Juha Itkonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme