Koiraverolain kumoaminen lisäisi lemmikinomistajien yhdenvertaisuutta

Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun alussa lakiluonnoksen, jolla kumottaisiin voimassa oleva koiraverolaki. Ehdotettua lakimuutosta perustellaan vanhentuneella lainsäädännöllä sekä sillä, että kaikissa Suomen kunnissa on luovuttu veron perimisestä muun muassa tuottoon nähden suhteettoman suurten perimis- ja hallintokustannusten vuoksi.  

Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kiittelee paikallisaktiiveja, kuntia ja valtiovarainministeriötä siitä, että epäoikeudenmukaisen verolain jääminen historiaan on nyt lähempänä kuin koskaan.

– Kuolleeksi kirjaimeksi jääneen koiraverolain kumoaminen olisi periaatteellisella tasolla merkittävä edistysaskel kuntalaisten ja lemmikinomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta. On myös huomion arvoista, että viime vuosina on saatu selvää tieteellistä näyttöä koiran positiivisista vaikutuksista omistajansa terveydelle ja hyvinvoinnille. Voidaan perustellusti olettaa, että nämä vaikutukset välittyvät myös kansanterveyteen ja -talouteen, Lehkonen näkee.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistun 3,4 miljoonan ihmisen aineistoon nojanneen ruotsalaistutkimuksen tuloksista selvisi, että koiran omistaminen on yhteydessä varsinkin yksinasuvien alentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Suomen Kennelliitto puolestaan julkaisi vuosina 2014 ja 2016 THL:n Terveys 2000 -aineistoon sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn perustuvat tutkimukset, joista ilmenivät koiran yllättävänkin laaja-alaiset myönteiset vaikutukset omistajansa terveydelle ja psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Koira vähentää erityisesti naimattomien ja leskien yksinäisyyttä, millä on väestön ikääntyessä ja yhden hengen kotitalouksien yleistyessä entistäkin tärkeämpi merkitys.

Koiravero pohjautuu 1800-luvun keisarilliseen asetukseen

Alun perin koiraverolla on vuonna 1894 annetun keisarillisen asetuksen nojalla maksettu korvauksia vesikauhuun kuolleista kotieläimistä. Lakiluonnoksen mukaan jo nykyisen koiraverolain tullessa voimaan vuonna 1980 katsottiin, ettei verolla ole suoraan koirakantaan liittyviä syitä. Kunnat saivat vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti verosta luopumisesta, ja viime vuoden marraskuussa Helsinki ja Tampere liittyivät viimeisinä joukkoon.

Suomen Kennelliitto ajoi vuonna 2011 Helena Sunin puheenjohtajakaudella koiraverolain kumoamista hallitusohjelmaan, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä asian etenemiselle.

– Koiraveron tuottoa ei Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana ole käytetty siihen tarkoitukseen, mihin se säädettiin. Koiraveron kerääminen vain yhdeltä harrastusmuodolta on epäoikeudenmukaista. Tasa-arvoisuuden pitäisi olla tavoite kaikissa asioissa, Suomen Kennelliiton kunniapuheenjohtaja Suni sanoo.

Lausuntokierros päättyy tänään. Muissa valtiovarainministeriön sivuilla tähän mennessä julkaistuissa lausunnoissa joko puolletaan koiraverolain kumoamista suoraan tai ei löydetä huomautettavaa esityksestä.